Vuokra-asunto tarjolla!

Edit: Kiitos kaikille tiedustelijoille, vartiotupa on nyt löytänyt uudet asukkaat!

.

.

.

Nyt on vanhalla vartiotuvalla etsinnöissä uudet vuokralaiset tilavaan kaksioon nykyisten vuokralaisten paikkakunnanvaihdon vuoksi. Hirsinen 1890-luvun talo kaipaa asukkaita 78 m2 avaraan asuntoon, josta löytyy 2 h + k sekä eteinen ja kylpyhuone. Pihassa on vielä myös varasto ja liiteri sekä tilaa temmeltää, talo sijaitsee aivan omassa rauhassa vanhan puiston perällä suojaisessa omassa pesässään. 

Asunto vapautuu 1.12.2018 alkaen, tulisijat löytyvät joka huoneesta kuten sähköpatteritkin ja asuntoa lämmittää myös tehokas ilmalämpöpumppu. Asuntoon on vaihdettu uusi upea täyspuinen eristävä ulko-ovikin.

Tuttuja kuvia vuosien varrelta ja lisää kuvia asunnosta löytyy esimerkiksi täältä, tätä asuntoahan rempattiin kovasti kirjassa Sormustin ja Sorkkarauta. Korkeat huoneet, vanhat puulattiat ja kaunista patinaa riittää.

Jos ihastuit, et pelkää asua omakotitalossa, olet luotettava ja kaipaat rauhallista asuntoa hyvien kulkuyhteyksien vierestä, ota yhteyttä sähköpostiin, info(miukumauku)parolanasema(ja vielä).fi Lemmikkejä saa olla!

Sorry only Finnish this time, looking for new tenants for our apartment in our second house in the garden!

Marmorivalaisimet

Joskus tuntuu siltä että mitä suurempi valaisin, sitä suurempi ilo mutta osaa se pienikin olla aikamoinen sydäntenmurskaaja. 

Löysin nämä marmoriset varjostimet kerran vanhan tavaran liikkeestä ja näin heti niiden piilotetun potentiaalin. Pesua vaativat ja aikalailla ajatustyötä että miten saan ne kiinnitettyä vanhoihin lampunkantoihin jotka olivat löytyneet jo aikapäivää sitten. Sähköammattilaisen kanssa niitä funtsin ja ratkaisu löytyi, sitten tarvittiin vielä samaa ammattilaista rakentamaan niihin uudet sähköistykset. 

Eivätkös ne olekin niin kaveria myyntitiskin kanssa aulassa? Ihan sydän läikähti kun ne saatiin paikalleen, aivan huiput. Nämä varjostimet ovat varmaan jostakin 80-luvun kattokruunusta jossa ne ovat sojottaneet kohti kattoa ja kun sen hahmottaa, niin sitä aivan hämmästyy miten erilaiselta ne voivatkaan näyttää näin. 

Alla tiskillä oleva vaasi on ihanan ystävän kokeiluvaasi johon hän ei ollut aivan tyytyväinen joten sain viedä sen kotiini. Olin päättänyt että näytän hänelle vielä miten upea se on. Ja kyllä se vaan komeelta näyttää järvikaislojen kanssa, niin kaveria että hirvittää.

Kyllä nyt kelpaa Joulumarkkinoilla moisten söpöstysten valossa pop-up-kahvilassa hengailla. 

Muuten! Jos sinulla löytyy tällaisia varjostimia tai valaisin jostakin päin huushollia jonka haluaisit myydä pois niin laita ihmeessä viestiä ja tarjoa minulle, yksi kappale ainakin olisi moisia varjostimia vielä hakusessa, info(miukuilu)parolanasema ja sitten piste ja fi.

I found these marble lampshades this summer from an antique store. They're not very old actually, probably from an 80s lamp but goodness how different they can look with these antique lamp holders that I already had in my stock. I saw the potential and then I just had to figure out a way to attach them to the lamp holders. A specialist electrician helped and constructed the new wiring in them and aren't they pretty as peaches above the old sales desk? 

Sometimes it is the tiny lamps that make the biggest impressions, so true. In love with these, just so much love.

Hei sirosääri!

Oli aivan pakko esitellä uusi aseman asukas, nimittäin mitä siroin sohva ikinä. Rautatie-käytöstä meidän asemalle hankittu Thonet-sohva on joskus muutettu pehmustetuksi ja on sitä "korjailtu" ajan kuluessakin mutta on se niin sievä että vähän tykytyksiä aiheuttaa.

Sohva majailee nyt eteisessä ja odottaa että saataisiin jotain aikaiseksi ruokailuhuoneessa. Sitten paikka siirtyy sinne. Nyt siinä aikaa viettää hyvin usein kissa, tottakai kun tästä huoneesta näkee joka suuntaan! Ja siis minä myös vaikka nyt sitä vaan tuijottelee usein, kamalasti ihastellen.

Ihanan syksyistä viikonloppua joka suuntaan!

Our new member of the family is this little petite one, Thonet-settee. Investment and a dream, glad I found it. Now it's waiting for the dining room reno to really kick in and just sitting in the hall, frequently used by our cat Pommi. And me too!

Have a lovely autumn weekend all around!

Myyntitiski ja Joulumarkkinat

Kesällä löytyi muutamia mööbeleitä ja vipstaakkeja kun on tullut koluttua niin rompetoreja, kuin netin toreja ja sen sun tällaisia aitan perukoita (parasta!). Myyntitiski on ollut pitkään haaveissa kun tätä kahvilaunelmaa on tässä herätelty asemalle. 

Ja sellainenhan sitten löytyi, vanha peltisepänkö tämä taisi olla, tai vastaavan kaltaisen puodin tiski ja se on kuin kotiinsa olisi löytänyt. Väri ja mitta on niin täydellinen asemalle pakaasiluukun eteen että kyllä sitä onnesta tuli hihkaistua muutama kerta. Kansi on saanut omat hittinsä ja vaatii vähän entrausta mutta se ei haittaa kun hankintahintakin oli nin kohdillaan. 

Kannen aukot tarvitsevat vielä uudet vanerit sillä vanhoista ei ollut enää iloa. Joku päivä voisi näihin tehdä lasit mutta mennään vanereilla nyt toistaiseksi. Putsausta ja puunausta vielä vähän teen kanteen ja tarkoitus on korottaa tätä sen täydellisen 10-12 cm niin sitten ollaan myyntitiski-nirvanassa.

Ystävällä oli taas myytävänä tämän tiskin pikkusisko tai kaveri, vanha myyntivitriini. Värikin on samaa maata! Laseja ja hyllyt puuttuvat mutta niitä väsäillään sitten pikkuhiljaa mutta kylläpä oli kivat löydöt.

Samalla piti vielä mainita että meidän perinteiset Joulumarkkinathan lähestyvät jälleen ihanasti, eli 24.11. klo 11-16 on luvassa tunnelmalliset markkinat meillä, pop-up kahvila Muru palvelee juurikin tämän tiskin äärellä herkkuja pullollaan. Tästä pääset tapahtumasivulle ja lisää tietoa tulossa kovasti tottakai!

Rentouttavaa viikonloppua, upean aurinkoista sellaista!

In the summer I found the perfect antique counter for the coffeeshop-to-be at the station. The color and size are perfect for us, as if ordered! The top needs a bit of work because it has had it's own hits, but it's not a biggie. And this counter will be of course used by the pop-up cafe Muru at our coming Christmas market on the 24th of November, getting exited with the thought of it already, can't wait.

Have a lovely sunny weekend, I think we are getting a bit of a summer feel here in Finland with the warmth the next few days, yay!

Kukkia, kukkia!

Päätettiin pitää mini-workshop kukka-asetelmista ystävän Diagnoosi: Sisustusmanian Maran kanssa kun inspiraatio oli iskenyt kuin tonni tiiliä. Moisesta inspiraatiosta oli kiittäminen uuden Blossom-kirjan sekä ympäriinsä näkyneitä viehkoja kukka-asetelmia netin maailmassa. Ajatus oli että katsotaan mitä saadaan aikaiseksi ja pidetään budjetti pienenä, joten luonnonkukilla mennään ja vielä löytyy upeasti materiaalia ojasta ja takapihalta.

Ikinä en ollut ihan tällaisia asetelmia kokeillut tehdä, mutta olin aivan varma että kyllä me tämä hanskataan, eikä sitä voi liikaa mennä vikaan kun kokeilee vaan ja katsoo mitä tulee.

Ystävän pihalta sain myös kerätä pensaista oksia ja nämä olivat ihan parasta antia vaikka oja-kukatkin olivat kaikki nekin huippumateriaalia. Molemmat olimme löytäneet täydelliset kukkaruukut tähän workshopiin niin olihan sitä pakko kokeilla.

Vanhat kukkasiilit ruukun pohjalle ja sitten kokeiltiin mitä saataisiin aikaiseksi. Minua inspiroi erityisen paljon taikinamarjan oksat, jotka olivat kiemurtelevia ja pikkulehtisiä, samoin lumimarja oli valtaisan kaunista, oksissa oli vielä paikoin kukkiakin.

Oma asetelma lähti selvästi super-romanttiseen suuntaan heti ihan kuin itsestään ja Maran asetelma oli upean dekadentti ja rokokoo-henkinen.

Materiaaleina meillä oli tyrkyllä erityisesti:

taikinamarjaa

norjanangervoa (loistavat oksat!)

lupiinia

siperianhernepensasta

hortensiaa ja syyshortensiaa

lepän oksia

isotuomipihlajaa

jaloangervoa

lumimarjaa

puna-apilaa

hiirenvirnaa

1 kimppu valkoisia kaupan ruusuja (ainoa kukka joka ostettiin)

Maran asetelmaan tuli upeata draamaa ja luonnetta, ihan tavattoman ihanan makea, erityisesti mustaa taustaa vasten! Lisää kuvia löytyy workshopista myös hänen blogistaan täältä. 

Oma kukka-asetelma lähti suorastaan lapasesta mutta more is more omasta mielestä, rönsyilevän runsas ja yltiöpäisen vehreä tyyli oli niin mieleen. 

Tämä puuhailu oli niin hauskaa että kyllä täytyy suositella ja tehdä itsekin uudelleen. Materiaalia varattiin niin paljon että olisi niistä tehnyt ehkä toiset mokomat mutta parempi niin kuin että olisi loppunut kesken. Syyskuun lopussa ei uskoisikaan miten paljon vehreyttä on ulkona vielä tarjolla.

 We had a small workshop just by ourselves with my friend Mara from Diagnoosi:Sisustusmania-blog because I was so inspired by the new book Blossom, about creative flower arrangements. Had to try it ourselves, the idea was to keep it simple and go with natures own materials from our backyard basically. 

All I bought for the day was 10 basic roses from the market and all the rest are collected from the ditch or my friend's or our own gardens. The prettiest things for these can literally be found in the most surprising of places, for example basic bushes that have the most enchanting leaves. 

Mara's arrengement was decadent and dramatic, especially against a black background, super gorgeous! My own was big, bold, quite romantic and just really green. Loved making these, we hade material enough to make more but its good to not run out of stuff when you're in the flow. Try it out, you can only succeed!

Hyllyrullakko ja eteinen

Siellä se nyt tönöttää, hyllyrullakko ryhdikkäänä ja täynnä tarpeellista säilytettävää. Eteisessä ja monessa muussakin huoneessa sen puoleen, oli monet korit lattialla ja ne alkoivat vähitellen harmittamaan, viimeistään siinä vaiheessa kun piti jahdata imurilla eläinten karvapalloja nurkista. 

Säilytystarpeita on tullut metsästettyä jo vähän aikaa sieltä täältä. Käytän itse laukkuina pääasiallisesti korikasseja, joka ikinen päivä, vuodenajasta riippumatta ja melkein kaikki muut ovat kirpputorilöytöjä plus yksi kori joka kerran sai kulta-sprayta helmaansa ja nahkainen weekender-laukku hömppälästä. 

Järeät pullokori-tyyliset korit ovat uusin löytö, tämän kesän Billnäsin antiikkimarkkinoilta jossa kävin ystävän kanssa, puulaatikko piilottaa miehen retkeilykamppeita ja moni kori ja arkku on vasta puolillaan tai melkein tyhjä sillä sortteeraan sinne tarpeellista vähitellen. Alahyllyllä on yhdessä korissa huivit, toisessa pipot ja kolmannessa hanskat ja rukkaset. Taidan häivyttää pikkueteisen lipaston toisiin tarpeisiin tai kokonaan pois tämän hyllyn myötä, saapi nähdä.

Villasukat-säkki on toki omaa tuotantoa ja se kavereineen löytyy pienestä Säkkikaupasta täältä.

Tamminen tuoli löytyi myös asemalta, niitä löytyi itseasiassa monta ja muutama meinataan pitää ja osa myydä. Mies kiskaisi yhdestä tuolista kesällä kokeeksi päällä olleen kamalan 70-luvun kimalle-kankaan pois ja alta paljastui tumma villakangas, joka oli hämmästykseksi jopa ehjä. Tuoli sai jäädä eteiseen ja sen omi välittömästi Pommi-kissa. Se nukkuu tuolissa jatkuvasti, siitä on varmaan hyvät näkymät joka suuntaan. Onneksi teippiharja on olemassa.

Syksyn suosikki neuletakkikin löytyi juuri ystävän kanssa reissaillessa, miinus viiskyt-aleesta niin kyllä on riittänyt hymyä kun sitä on nyt saanut jo pitää vähän päälläkin.

Eteinen on jo saanut vähäisen remonttia osakseen, tuttu tumma inhokki eli tummanruskea lattia on saanut yhden kerroksen Ottossonsin kermanvalkoista pintaansa. Nimestään huolimatta sävy on harmain valkoinen mitä merkiltä löytää eikä kellertävä kuten nimi kuulostaisi olevan. 

Mietin nyt ankarasti että laitanko seuraavat 2 kerrosta vielä valkoista vai vaihdanko helmenharmaaseen, en tiedä miksi tämä aiheuttaa niin paljon pähkäilyä. En ole oikein valkoinen lattia-tyyppiä mutta isompi eteinen on valoisimmillaan nyt. Hassusti pimeitä nurkkia omaava huone on niin raikas että en taida vaihtaa sävyä kesken kaiken.

And here it is, the rolling shelf in the hall with everything necessary and beautiful on it's shelfs. All these baskets and luggage have been in different rooms, mainly on the floor and they have been frustrating especially when I'm coming at them with the vacuum cleaner. Now they are organized, I have all sorts of stuff hidden in them, everything from scarves to beanies and even my husband's camping stuff. 

Some of them are still empty or almost empty, I'm getting rid of hats and scarves for example that I never use and organizing the hall even further. 

Our Pommi the cat loves this oak chair that we brought from our endless storage to the hall. My hubby ripped off an ugly fabric from the chair this summer and to our surprise, underneath was a nice woolen dark fabric that wasn't even broken, so the chair stayed right where it was. And then our cat decided it's the best place to sleep, oh well, thank goodness sticker rollers exist.

Rullakko, rullakkohylly, hyllyrullakko, vai miksi sitä kutsuisi

Kesä vierähti niin nopeasti lämpöä ihaillen että päätin sitten pitää taukoa ja ottaa ihan rennosti, niin blogikin hiljeni hetkeksi kun täällä pideltiin hellettä. Heti kun kelit viilentyivät alkoivat päässä hurraamaan taas idikset ja tekee mieli puuhata vähän vaikka mitä. 

Aloitin sitten tästä hyllystä, josta tuli rullakko, tai rullakkohylly tai varmaan hyllyrullakko tai miksi sen sitten nimeäisikään. Hylly löytyi asemalta ja siinä oli karmea keltainen väri joka oli lääpitty siihen vähän sieltä täältä. Hylly oli hirveän epäkätevä ja olihan se painonsa vuoksikin vaikea liikutella ja jotain piti keksiä.

Tiirinkosken tehtaalla näkemäni suuri hyllykkö, jolla oli rullat alla sai minut heti näkemään että tämä hylly vain odotti pyöriään alleen.

Kun alkoi ranteita pakottamaan ja tekeminen innostamaan, en malttanut enää pysähtyä kuvaamaan hyllyä kesken kaiken vaan annoin palaa. Yksinkertaisuudessaan hylly sai siis vielä yhden alahyllyn, jonka jyräytin kiinni järeillä, pitkillä ruuveilla. Liimapuulevyksi valitsin tarjouksessa olleen tammilevyn joka oli yhtä halpa kuin mäntyinen vastaava kun sen paksuus oli just eikä melkein sama kuin hyllyissä (tärkeää), leikkasivatkin sen samaan hintaan mittoihin.

Sitten oli vuorossa maali, jonka sävyn valitseminen oli todellista pähkäilyä mutta päädyin hastingsinharmaaseen Ottossonsin pellavaöljymaaliin kun halusin neutraalin, lämpimän ja vähän tummemman harmaan. Tuttuun tapaan hieroin sen pintaan sienellä. Hanskathan siinä tarvitsee mutta sillä saa ihanan luontevan kerroksen aikaiseksi ja se näyttää pian aivan sen näköiseltä kuin väri olisi ollut siinä aina. Maalia meni taas hämmästyttävän, ällistyttävän vähän, eli noin 2 desiä, lempparimaali aivan kaikista. 2 kerrosta, joista toinen vähän kevyemmin pintaan jotta ei keltainen kuumottaisi alta esiin.

Tässä kuva miten surkealta hylly ennen näytti mutta tiesin koko ajan että siinä on potentiaalia vaikka mihin! Jätin kaikki ennenkin maalaamattomat pinnat puulle sillä halusin että vanha puu saa näkyä.

Alle laitoin jarruttomat, edulliset kuin mitkä, kalustepyörät joissa oli kantavuutta painavalle hyllylle. Niissä oli vain rumat muoviset punaiset renkaat, jotka leikkasin mattopuukolla pois juuresta, muutaman euron renkaat näyttävät nyt mukavan neutraaleilta.

Sitten saikin täyttää hyllyn tarpeellisella, aivan ihanaa järjestämistä. Eteinen sai jotain kauan kaivattua eli hyötytilaa, huomenna lisää kuvia, ihana taas palata!

Baker's shelf,  rolling shelf, what ever one might want to call this, I made one out of an old shelf we found at the station. It was bright yellow with the color slapped on here and there and it was dysfunctional until I gave it movement with some castors. I attached the lower shelf on with some seriously sturdy screws, castors on and some good paint to finish it to perfection. I used a traditional linseed oil paint, Ottossons hastingsgray and I applied it on with a sponge. That gives it a lovely natural look and it makes the surface look like it has always been that color. 

This became really important storage to our front hall, more pictures tomorrow, lovely to be back!