Kevättunteita ja kierrätysvalaisin

Jes, jes! Nyt ne kelit vihdoin vähän lämpenivät, sisällä tarkenee helposti, ulkona tarkenee, olikin aika rankat 3 viikkoa hytinää.

Kevät fiilistelyä pitää taas harrastaa, kukkia kukkia, hain marketista yksinkertaisia kimppuja ja levittelin ne tuttuihin kemianlaseihin, näyttävät auringossa mahtavalta.

Ja sitten niksi: Miten ripustaa kauniisti perus-lasipurkki roikkumaan? 

1. Tee ensin silmukka pellavanarusta

2. Kierrä lanka purkin suun ympärille ja sido se silmukkaan

3. Kiristä lanka niin että silmukasta muodostuu kahva

4. Tee vielä tuplasolmu ja leikkaa ylimääräinen pois, hieno kahva on valmis

Ja minähän olen perso Frezzalle, joten niitä purkkeja on välillä vähän kertynyt, ja pastakastike purkkeja löytyi myös, pistä ne kätevästi uusiokäyttöön, vaikka kukille TAI...

Sido kaikki purkit yhteen, pitkillä pellavanaruilla, valaisinosat keskelle, kieputa ympärille sidos narusta kuin juuri noin ja...

Saat siitä aivan päheän valaisimen!

Tarkemmat kuvat kukkainspiraatiosta ja valaisimesta lisä-vinkkejä löytyy Patinaa-palstalta täältä! Mukavaa sunnuntaita, nyt täytyy mennä miehen avuksi jäitä pudottamaan katolta, ja vähän aurinkoa keräämään itseensä.

Finally the weather is starting to turn warmer, after 3 weeks of arctic temperatures, yes! 

Feeling the spring-time in my mind atleast, so here a little inspiration with flowers and light. Also made a recycle-lamp with old coffee-drink-bottles and pasta-jars: Just tie a thin linen rope around every jar just like in the pictures. Then tie them together with a light ficture in the middle and you have a gorgeous light for any room. More pictures you can find of this inspiration from my Patinaa-column (means patina ofcourse in english), just click here.

Talviaurinkoa

Pakkanen paukkuu aivan pöheitä lukuja jälleen, aurinko maalailee kaiken kellansävyisiksi eikä siitä meinaa saada tarpeekseen. Ja pää haahuilee jossakin ajatuksissa niin kovasti että ei saa valmiiksi oikein mitään, kai se on sitä kevät-ideointia jo. Jospa tästä terästäytyisin niin saisin tänne taas tekemistä teille kaikille, hiukan pitää haahuilla että taas on terävänä.

Ja minä niin, niin kovasti pidän siitä miltä aurinko näyttää viime hetkillä makuuhuoneen capiz-valaisimessa, sitä vain tuijottelee..

Meidän toivottamassa kylpyhuoneessakin näkyy vähän sisustuspiristystä, mutta taas kun saisi valmista niin näytän heti täälläkin.

Hyvää Ystäväpäivää kaikille teille ihanille lukijoille, 

pysykäähän lämpiminä!

p.s. Kiitos paljon tunnustuksista Hennalle, Mirjalle ja Aseman laidalle!

Maalämpöä

Olen saanut monta toivetta että kertoisin lisää asemalle tehdystä maalämpö-remontista joten tässä tulee paljon lisää infoa aiheesta joka olikin jäänyt vielä vähän pintaraapaisulle!

Tässä on meidän öljykattila kun sen ensimmäisen kerran näimme aseman näytössä, huomatkaa seinällä pakollinen naku-tyttökalenteri vuodelta -82 jota hiukan retusoin, öhöm...

Asemalla oli öljylämmitys vielä kun sen omaksi saimme, ja öljyn kulutus oli aivan astronomisen huikea kertoman mukaan, joten aivan ensimmäisinä remonttikohteina 2008 oli vuorossa lämmitysjärjestelmän muutos. Asta-messuilta Tampereelta löysimme yrityksen nimeltä Greenheat jolta löytyi oikeat koneet meidän tarpeisiin. Maalämmitys piti nimittäin liittää suoraan alkuperäisiin vesikiertopattereihin, sekä haussa oli tarpeeksi suuri kone näin suureen rakennukseen niin että lämpöä riittää tarpeeksi.

Ensimmäisenä muutoksena 6000 litran öljysäiliö nousi maasta näinkin näppärän näköisesti kunnon kaivinkonetaitajan avulla, paikallinen yritys radan toiselta puolelta oli tässä meidän valinta. He myös hoitivat kaikki pintakaivuut pihassa mitä tarvittiin.

Ja seuraavaksi oli vuorossa kahden maalämpökaivon porauksen vuoro, sillä yksi ei riittänyt aseman neliöille. Molemmat kaivot piti porata noin 250 metrin syvyyteen sillä kesti n. 50 metriä ennen kuin vastaan tuli kallio. Poraus kesti useamman päivän ja muutti sateisena kesänä pihan todelliseksi liejuksi mutta mikäpä siinä, rapatessahan aina roiskuu! Taloakin piti paketoida hiukan pressulta, jotta kura ei olisi aivan kaikkialla.

Ammattilaiset hoitivat kaikki asennukset ja syksyllä saatiin jo koneisto hönkäämään lämpöä asemalle. Kaivot piiloutuvat pihaan näkymättömiin ja järjestelmä on muutenkin lähes täysin huoltovapaa ja helppokäyttöinen.

Lämmönjakohuoneessa hönkii nyt jääkaappien näköiset koneistot lämpöä putkistoihin ja lämmönsäätö tapahtuu koneistosta käsin joten lämpöpattereiden termostaatitkin ovat jääneet nyt tarpeettomiksi.

Laskelmien mukaan investointi tulisi maksamaan meillä itsensä takaisin jo noin 8 vuodessa joka on huikean nopeasti eli remontti on kannattanut ehdottomasti. Remonttiin saimme myös ARA-energia-avustusta kun muutimme lämmitysjärjestelmän ekologiseksi, ja tästä oli suuri apu meille, suosittelen sen hakemista jokaiselle samassa tilanteessa olevalle.

Juttuja

Nyt on juttuja helmikuulle kerrakseen:
Ensimmäisenä juttuna talvikevään ideana on tällä kertaa Ihana-lehdessä  
Villakori,
todella helppo ohje ja nopea väsätä, ilman virkkausta, ompelukonetta tai neulomista.

Ja vielä tupsahti eilen postilaatikkoon toinen yllätys, perinnekorjaamisesta nimittäin on pieni juttu meistä myös Avotakassa, pääsimme mukaan juttusarjaan sydäntä lähellä olevasta aiheesta, mainiota ja kiitos Sanna ja Tiiu kyläilystä!

Edit:

Onneksi ystävät ovat valppaina nimittäin tänään yllätykseksi myös Ilta-Sanomissa oli kukkainspiraatiota asemalta, näin kevään korvilla sitä jo kaipaisikin, kiitos Paula sinulle myös! Tässä tunnelmia myös tänne, anemonet, jaloleinikit, lumipalloheisit, hetken tuntui jo että voisi olla kevät.