Hauskaa joulua!

 Mitä tämä on? Mietti Penni ensilumesta.

 Aikas kivaa tavaraa, peuhataan!

Hyvää joulua aivan kaikille toivottaa Penni ja jalkapallo, pitäkää paljon mukavaa!

Merry Christmas from Penni!

Sohva

Ehdin kuin ehdinkin saamaan meille yhden mukavan olohuoneen herkun valmiiksi ennen joulua, jes! Ja ehdin vielä tänne tulla sen näyttämäänkin, johan, vähänkö oon hymyä.

Nimittäin meidän uusi (vanha, oikein vanha) sohva on valmis!

Pieniä jouluherkutuksia ensin, olen sitä koittanut meille laittaa ja sopivan pienissä määrin vaikka itse joulukoristeet ovat vielä laatikossa.

 Sillä pitihän sohvapöytää nyt vähän koristella tavararöykkiön sijaan kun vieressä on tällainen ihanuus nyt:

Vanha divaani löytyi jo kevät-talvella huuto.netistä, jättikokoinen 50 cm korkea, 100x200 cm mitoiltaan ja kerrankin ajattelin että tämä on meille sopiva! Heh, sopivalta se ei tuntunut kun me kahdestaan se roijattiin valmiina yläkertaan mutta ei selättänyt meitä onneksi kuitenkaan vaikka yritti.

Oli huonommassa kunnossa kuin toivoin, mutta purkaessa huomasin että sittenkin paremmassa kuin kuvittelin, oliko tarpeeksi sekavasti sanottu?

 Purin, pehmustin ja päällystin uudestaan omalla tavallani ja paljon vanhaa vaalien ja tässä on lopputulos. Se on muhkea, jousitettu, rento, luksus ja paras, enää ei ole ruuhkaa rautasängyllä loikoilusta, minulla on uusi lempparipaikka. Tuntuu välillä että tuliko siitä liiankin hieno, silmä ei ole vielä parissa päivässä tottunut.

 Kaikki tyynyt ovat vanhoja, takana olevat metrin pituiset putkityynyt löysin jo monta vuotta sitten kirpputorilta 10 eurolla, päällystin silloin uudelleen ja nyt vain heitin ne vanhoihin suomalaisiin käyttämättömiin (!) postisäkkeihin. Pellavan tuoksu on mahtava. 

Tiesittekö muuten että ei postisäkeissä ole lukenut oikeasti mitään ainakaan sota-aikaan? Oli uusi tieto minulle kun nämä ostin reserviläismyymälästä. Tästä kaupasta paljon lisää vielä uudemman kerran nimittäin shoppailu-vinkkien muodossa..

 Tyynyt ovat armeijan vanhoja, osa tyynyjä oikeasti, valkoiset pienet taas jonkinlaisia tarvikepusseja SA-kaupasta.

Ja syy miksi tekovaiheet eivät näy tässä, on koska ne ovat täysin facebookin puolella, jonne pääset vaikka tästä klikkaamalla! Sieltä löytyy kuvat ja tiedot että mitä tuli tehtyä ja kuinkas moiseen päädyttiin ihan tuossa pikapuoliin, jotain aivan ekskluusiv-meininkii sinnekin. Helppo projekti vaikka odottikin valmistumista näin kauan. Eikun lököilemään aattona, ja suklaata, mums...

I did manage to get a long over-due project ready for Christmas, yes! It's our new (old, definitely very old) couch, or a divan more like it. I took it a part, not too much though, and re-upholstered it. I wanted it to look as if I have just pealed off layers and left the good stuff and good linen, which I did, but then protected it with a new fabric. 

All the cushions are old, old army cushions or gear-bags, just the long tube cushions are from the fleamarket and covered with old unused linen post-sacks. All the pictures of the project from start to finish are waiting for you at Facebook, click here to see!

Silmänruokaa: Voi

Nyt ehdinkin vielä käymään täällä ennen joulua (ja varmaan toisenkin kerran) nimittäin tuli mahtava tilaisuus auttaa siellä ehkäpä moniakin ruoanlaitto-ongelmissa näin joulun nimissä. Ei ole tästä tulossa ruoka-blogia nou hätä, mutta on ihana näyttää muiden taitoja myös ja

kun on nyt niin puhe tästä voista ja sen vähyydestä,

valokuvaaja Marina Ekroos päätti antaa minulle jaettavaksi pienen maistiaisen aivan upean herkullisesta keväällä ilmestyvästä esikois-kirjastaan,

Silmänruokaa, Löytöretki makuihin

 nimittäin sen voin valmistamiseen ihan itse ja helposti! 

~ ~ ~

Pikavoi

Kahdeksasta desilitrasta kermaa saa noin 280 grammaa voita.

8 dl kuohukermaa

½ tl suolaa (tarvittaessa)

Vatkaa kermaa voimakkaasti, kunnes voi erottuu herasta. Puristele ylimääräinen hera pois, voit myös pestä voin kylmällä vedellä.  Lisää tarvittaessa suolaa maun mukaan. Levitä voi tarjoiluastiaan ja anna kovettua kylmässä tai käytä pehmeä voi heti leivontaan.

~ ~ ~

Kirjassa muutenkin luvassa yhtä silmää hiveleviä kuvia, 

mukavia kokkailuja ja kiitos Marina maistiaisista!

Sorry, only finnish this time!

Ateljee osa 3: Kirjapainolokerikko

Työhuoneesta jälleen, mutta eihän sitä itselleen voi mitään kun on vielä niin paljon näytettävää! Tämä on varmaan se toiseksi tärkein huonekalu ateljeessa heti työpöydän jälkeen.
Nimittäin, tämä kirjapainolokerikkolaatikosto, löytyi sattumien summina eräältä maatilalta meille ja on odottanut jo yli vuoden varastossa. Nielee järjettömiä määriä tavaraa, oho.

Sehän oli maalattu joskus oranssiksi,
ja sitten niin ja näin vain puoliksi valkoiseksi,
joten maalasin sen kertaheitolla Uulan helmenharmaalla lattiapellavaöljymaalilla vain kerran ja annoin elämän näkyä.

Muuten, jos kuivumisajat mietityttää kunnon pellavaöljymaalilla niin tässä esimerkki miten mukavan nopeaa kuivuminen olikaan: 

Maalasin edellisenä päivänä 6 tuntia ja aloitin vasta iltapäivällä jolloin oli jo pimeää ja lopettelin 21 jälkeen. Seuraavana aamuna oli jo kaikki osat kosketuskuivia ja illalla kaikki niin kuivia että olisin voinut samantien ottaa käyttöön.Ei tarvittu valoa yöllä, ei erikoista tuuletusta, eikä lisälämpöä.

Ja minä diggaan pellavaöljymaalin tuoksua, se on terve tuoksu. 

Ei mitään uretaanialkydeja, muovipinnoitteita ja mitä muuta.

 

30 vetolaatikkoa täynnä lokeroita, ja kooltaan niin suuri että kuvaan ei meinaa mahtua. Tähän tulee kaikki työkalut (ei kuitenkaan suuret) jotka nyt ovat vallanneet siivouskomeron kompastumiseen asti. Ja materiaaleja niin paljon kuin vain mahtuukaan.

Kaapin päälle laitoin valaisimia, myös tämän Villavalon jonka ohjeet löytyvät Vintagen viemää-kirjasta, 

on siinä vaan niin kaunis valo..

 

Laitoin sen vanhan lääkäri-instrumentti-vitriinin sisään. Sulassa sovussa valaistun M-kirjaimen kanssa, ja vanha lääkärin lämpölamppu odottaa vielä uusiovalaistusta, pelittää kyllä, mutta 300 W lampun teho on ihan sillai hitusen liikaa arkikäyttöön, eikös joo?

 

Lisää huonekaluja, nurkkia ja muita ylläreitä tiedossa vielä työhuoneesta pian, nyt jätän vähän yllätykseksi, mutta paljon on vielä näytettävää. 

Joulu ja työt teettävät nyt minulla niin paljon puuhaa että saatan olla hetkisen hävyksissä blogista mutta palaan heti kun ehdin, ehkä nopeammin kuin luulenkaan, tämä joulukuu meinaa loppua ennen kuin ehti alkaakaan, kuinka se nyt tällaisen pikavaihteen laittoikaan päälle?

Räntäisestä säästä huolimatta, ihanaa tiistaita teille ihanille ja paljon hymyä!

Älkää antako joulun stressata, koitetaan ainakin estää.

From the workroom, again, but can't help myself 'cause there is so much to show! This old printer's drawer we found from a farm has been waiting in storage for over a year to be put into use. It was painted orange, and then half white, I guess the painter got bored midway through the job. So I painted it with linenoilpaint to a nice shade on pearl grey. Love the smell of good linenoil paint, it's a healthy sent.

It stores about a million things and huge amounths of tools and others such. The lamps on top of it are an old doctor's odd-warmth treatment lamp or something of the sort, led-lighted letter M and a woollen light I made in our book Vintagen viemää, it really has a nice light to it. 
The Christmas time and work are trying to bury me into stress so I might not have a lot of time to pop here for a little while, but I'll come back as soon as I can, maybe sooner than I think. 
Have a great tuesday!

Ateljee osa 2: Inspiraatiotaulu

Nyt luvassa tekemistä, vähän pienempää kuin työpöytä ja toivottua jo aiemmin. Viimeksi tuunauspäivästä kertoessa tuli toiveita että kunpa saisi inspiraatiotaulun teko-ohjeet niin tässä ne tulevat ja tarkasti:

 Materiaalit: 

1. Vanha kehys

näitä löytää parhaiten kehystysliikkeistä tai taidetaloista, ei kirpputoreilta, kyselkää vaikka liikkeistä, ottavat talteen sen sijaa että roskalavalle tai polttopuiksi! (ja älkää maksako liikaa)

2. Puukuitulevyä

tätä myydään jokaisessa rautakaupassa mutta ei aina hyllytavarana, pyytäkää tilaamaan, rautakauppa pitää ekomateriaalit visusti piilossa. Levy on suuri mutta siitä saa vaikka kuinka monta inspistaulua ystävillekin. Ja jos remontoit vanhaa taloa, tätä materiaalia sinulta löytyy aika varmasti varaston nurkista pala pyorimässä. Voit toki käyttää vaikka vanhaa korkkitauluakin, toimii yhtä hyvin.

3. Japaninsaha ja tukeva mitta

on aivan paras puukuitulevyn leikkaamiseen, siistiä jälkeä, kevyt sahata, taitaa olla käytetyin saha meidän kotona. (hammastus on toisin päin kuin tavallisissa sahoissa eli se sahaa vedettäessä ei työnnettäessä)

Mittaa huolella kehyksen sisäpuoli ja jätä miinusta vielä parit millit ainakin mitoista jotta kangas mahtuu vielä levyn ja kehyksen väliin. Tarkista mitat joka kulmasta sillä vanhat kehykset ovat aina vähän vinoja.

 Irroita vanhat taulun ripustuskiinnikkeet vasaralla, naulanpoistimella tai vaikka hohtimilla, ihan millä sattuu helpoiten onnistumaan.

 4. Taulunripustuskoukku

On hyvä naputtaa jo tässä vaiheessa paikalleen, laita niin iso kuin kehys vaatii ja mittaa huolella keskikohta ja naulaa paikoilleen. Tarkista vielä että naulat eivät tule kehyksen läpi valitsemastasi ripustuskohdasta, jos siltä näyttää, hanki vielä pienempiä nauloja tai säädä ripustuskoukun paikkaa.

 5. Kangas

Valitse mieleinen, jos kangas on todella ohut, laita alle vielä valkoinen puuvillakangas niin puukuitulevy ei paista läpi.

 6. Niittipyssy

Nido kangas levyyn 6-8 mm niiteillä, aloita yhdestä laidasta ja pingota kangasta hiukan, muista katsoa että kuvio tai raita tulee suoraan. Pingota seuraavaksi vastakkainen laita ja venytä kangas kunnolla pinkeäksi, kunnolla! Niin että rypyt lähtevät.

Nido lopuksi kulmat vaikka näin, trimmaa ylimääräinen kangas pois saksilla. Jos silti vaikka venytit, ja kiristit ja kiskoit kangasta ja ryppyjä jäi, kostuta kangasta suihkupullolla kevyesti ja anna kuivaa, sen pitäisi korjata asia.

 Nido 8 mm niiteillä taulu kiinni kehykseen nurjalta puolelta näin ikään, tai jos reuna on korkea lyö vasaralla ja alla kuvassa näkyvän naulansaattajan avulla pikkunauloja sivuttain pitämään levy paikoilleen.

 Naulansaattajalla saat lyötyä naulan kantaa niin että et linttaa sormia tai lyö lommoja mihinkään muuhunkaan ja naula menee perille. Näitä saa usein muutaman sarjassa rautakaupasta, todella kätevä pieni vempain hankaliin naulojen naputtelu-hommiin.

 Tässä on valmis tuotos, kankaaksi valitsin vanhan sairaalapaidan jossa oli kiva tiheä raita. Näitä paitoja löytää SA-kaupoista.

 Inspiraatiotaulu pääsi uuteen työhuoneeseen,

 ja yläkerrassa toisen työpöydän yllä on omansa siinä on käytetty vanhaa raitaista armeijan tyynyliinaa kankaana.

Toivottavasti piditte ohjeista, sitten vaan tekemään, pystyt siihen varmasti! Näitä syntyi Tuunauspäivänä oikein liukuhihnalla kaikille kotiin vietäväksi. Ostakaa puukuitulevy vaikka kavereiden kanssa kimpassa ja saatte kaikille taulut kerralla.

Inspiration-board can be made for example like this, old frame, woodfibresheet (don't know the correct word in english) and fabric. Instructions are in the pictures!

Ateljee osa 1: Työpöytä

 Nyt paljastuu mitä täällä on äherretty, kaksi viikkoa täyttä häkää monen muun kiireen ohella, mutta valmista on tullut! 

Niin siis mistä on kyse, no, vihdoin tämän naisen työhuoneesta.

Ei tarvitse kadehtia miestä enää. 

Nyt on ateljee.

Että jee!

Remonttia emme ole ehtineet alakerran lipunmyyntitoimistoon tekemään joten työhuoneen tekeminen on aina vain siirtynyt kiireen vuoksi ajatuksella 

"no eihän sinne keskeneräiseen voi mitään huonekaluja raahata".

Pöh.

Nyt riitti, emme ehdi tämän huoneen remontin pariin vielä pitkään aikaan, mutta työhuone tarvitaan just nyt.

Joten se tehdään nyt, vähän krouvimpaan tilaan, jossa on patinaa ja ronskia asennetta.

Mutta siis asiaan, 

tiedättehän klassikko Meccano-lelut jotka rakentuvat periaatteeltaan reikälevyjen ja kiskojen avulla vaikka mihin muotoon?

No niin rakentuu aikuisten mittakaavassa pöytäkin!

 Tarvittiin vain sinkittyä, tuhtia asennuskiskoa, ei mitään rimpulaa jota löysimme metallikierrätysfirmasta kilohinnalla. Eli kierrätysperiaatteella vanhaa, ja valmiiksi mahtava patina kaupanpäällisiksi.

 Sitten mieheltä yhtä ronskilla asenteella puukkosahalla kiskon pätkimistä...

 sekä sopivat pultit, mutterit ja aluslevyt kasaukseen niin palapeli saatiin kasaan.

 Kantta varten käytimme tavara-makasiinista löytyneitä vanhoja liimapuulankkuja jotka ovat varmaan olleet joskus muinoin juna-vaunujen sivulaitoja, tai jotakin sellaista. 5 cm paksua puuta joissa oli ihana turkoosihtava sävy pinnassa. 

Käsisirkkelillä mies sahasi lankut saman mittaisiksi ja kiinnitti kevyesti lankut toisiinsa kiinni alapuolelta poikkituilla. Lankut ovat niin raskaat että ne eivät lähde mihinkään itsestään.

Pinnassa on myös erilaisia tekstejä, sekä patinaa ja reilusti historiaa. Hiontahiirellä pikaisesti hioin epätasaisuuksia pois ja lautojen päät sileiksi. 

 Vanhat punnukset koristavat nyt toista päätä (nämä pelasti appi roskalavalle joutumiselta!) ja vanha Ruotsin matkalta löytynyt parin euron pellavakarsta irroitettiin puulaudastaan käteväksi pidikkeeksi vaikka mille.

 Siinä se nyt on ja se on täydellinen.

Jykevä, tukeva ja täydellisellä korkeudella.  

Kierrätetty, ainoat uudet osat ovat pultit ja mutterit sekä muutama ruuvi. Lisää työhuoneesta taas pian ja ideoita joita ehtii toteuttamaan vielä vaikka jouluksi. 

Ihanaa lauantaita ihanaiset!

Now it's finally here, I meen my workroom! We've been busting our tushies off for 2 weeks to get this done and now it is. The space is the old ticket sale-office downstairs of the station, and we have postponed making the workroom because we haven't had the time to renovate the room. 

It just hit us, screw the renovation, we can use the space anyway, I desperately need a workroom asap. 

So, the first thing we made there was a large table, inspired by Meccano-toys. We needed heavyduty L-shape metal rails that we found from a junk yard, old planks from our storage (they seem to have been parts of old railcarts) and some bults and screws. It's wonderful, old and recycled. Perfect! More of the workroom in store soon...

Patinaista joulua

Kiitos valtavasti kommenteista edelliseen postaukseen! Työhuoneisiin liittyen minulla on yllätys tiedossa piakkoin, eli paljon lisää inspiraatiota, mutta sitä ennen hiukan joulua.

Tämä on tulevan joulun mieluisin väripaletti minulle, upeita luonnonvärejä, kaikki pähkinöissä ja kävyissä, Penni tarkistaa vieressä että onhan niissä nyt varmasti kaikissa reiät? ("Jos ei ole niin mä voin kyllä hoitaa, käännä vaan päätä vähäsen...") 

Sillä reiät täytyy olla koska niistä tehdään..

 Esimerkiksi tällaisia joulun koristeita, ja haluaisi Penni osansa myös näistä..

oksista mitä kerättiin yhdessä metsästä parisen viikkoa sitten, tai Penni kaivoi kuoppaa kun minä keräsin, niin että hyvä työjako, molemmat tyytyväisiä ja hymy naamalla kotia kohti.

 Löysin upean sävyisiä heiniäkin radan varresta, 

 sekä valtavan määrän kulkusia sekatavarametelikaupasta, joka taisi olla sellainen kuin Super-myynti Tampereen keskustassa, näitä saattaa vielä siellä olla vaikka ovatkin jonkun aikaa sitten ostettu, oliko 4 euroa pitkä rimpsu kilisijöitä mutta rumemmassa nauhassa alunperin.

Näistä aineksista ja monesta muustakin syntyi joulu  

Patinaa-palstalle, tänne, klik

Ja kun lumikaan ei ole vielä tullut niin hyvin ehtii vielä keräämään ainekset näihin kaikkiin. 

Inspiroivaa torstaita, 

tämä nainen menee nyt tekemään valmista niin saatte pian nähdä muitakin valmistuneita, Moi!

This is my colour palette, my favorite colour palette that is, for this Christmas. And it's quite a cheap palette because I dragged most of the materials home from our garden or from the forest. 

Lot's and lot's of Christmas inspiration in this months Patinaa-column over here! (sorry, only in english, but the pictures speak volumes)

Työhuone-kiertue

Huh kiirettä, ja voihan kun ei ehdi mitään muuta tekemään kuin töitä töitä ennen kuin päivä on jo ohi ja kömmin nukkumaan aivan liian myöhään, tästä syystä ollaan oltu niin hiljaa täällä päässä. 

Mutta otetaan sitten inspiraatio-visiitti miehekkeen työhuoneeseen! Sinne en olekaan teitä vienyt sitten valmistumisen jälkeen katsomaan, joten nyt mennään ja niin paljon kuvia kuin vain ehdin juuri eilen aamulla napsimaan.

Pienen ikkunan alla on alkuperäiset hyllyt jotka jätimme koskemattomina paikoilleen, vähän vain samaa Into-maalia pintaan kuin raakalautaseinille. Hyllyssä on kaikkea kamerakokoelmasta, diaprojektereista isoisän kaukoputkeen sekä muuta säilytyslootaa jos jonkinmoista.

Uusin tulokas huoneeseen on arkistokaappi kierrätyskeskuksesta. Päällä kaikkea vanhaa koulutarvetta, vaakaa, geometria-opetusvälineitä ja tuo vanha pikkuinen kaappi, se löytyi kesällä huutokaupasta. Myös miehen 3D-kuvankatselu.. no sanotaan masiina (sori kultasein mutta nimeä en sille muistanut), eikö ole makea. 

Niin edullisesti löytyi rompetorilta viime kesänä useiden kuvien kera että mieheke oli pelkkää hymyä.

Arkistokaapin pikkukunnostukseen näytän pian niksin joka on helppo kuin visiitti ruokakauppaan, se pian myös.

 

Lattioilta löytyy jos minkälaista kolmijalkaa ja kuvaustarvetta. Lunarama-minivekotin hyllyllä on diojen katseluun ihana, muksuna katselin tällä kaikki isän Austraalian vuosien villit kuvat ja lapsuuden diat uudestaan ja uudestaan. 

Aivan kuin mini-tv menneisyyteen.

Arkistokaappi oli tosiaan odottamassa meitä makasiinilla kavereidensa kanssa, saapi nähdä milloin saisimme niitä liikuteltua sieltä aseman sisälle.

Jättimäinen laskutikku on myös koulutarvetta sekä yllä olevat magneetti-elektroniikka-opetusvimpaimet.

Junan tärinä saa aina L-kirjaimen seinällä vähän keikkumaan, mutta eipä se haittaa.

Junan ohjausvalo on hieno, ja saa varmaan joskus sähköt sisäänsä, toiseen suuntaan punainen valo, toiseen kirkas.

Tässä miehen työpöytä juuri sen näköisenä kuin se normaalisti on, sitä sun tätä ja mielenkiintoista sekä paljon rojua. Aika siisti itseasiassa tällä kertaa!

Alkuaine-taulu sijaitsee L-muotoisessa huoneessa sohvan yläpuolella.

 Vanhat armeijan asepussit tai mitäköhän nämäkin ovat olleet ennen, ovat loistavia tyynyjä nykyään. Vanha vanerilaatikko sohvan alla piilottaa kaikkea vähemmän kaunista ja rullaa esiin pienillä pyörillä.

Päätyseinällä on tällä hetkellä vanha, vanha Suomen kartta, huomatkaa miten on sodan jälkeen korjattu rajoja punaisella puuvärikynällä. Muut kartat odottavat vuoroaan.

Täällä huoneessa on aina vähän sekaista, paljon kaikenlaista ja nyt en mennyt edes järjestämään, napsin kuvia vain juuri sellaisena kuin on. 

Ja sen varmaan huomasi, me RA-KAS-TE-TAAN vanhaa koulu-opetusvälineistöä, miten niitä voisi olla rakastamatta, en osaisi.

Toivottavasti piditte kiertueesta!

Been so busy with work that haven't, and still don't have time to do much anything else. So let's take a tour in the hubby's den. Lot's of old things, very little new, what can I say, we dig it old and worn and ADORE school teaching materials. Hope you liked the tour!