keskiviikko 29. elokuuta 2018

Hyllyrullakko ja eteinen


Siellä se nyt tönöttää, hyllyrullakko ryhdikkäänä ja täynnä tarpeellista säilytettävää. Eteisessä ja monessa muussakin huoneessa sen puoleen, oli monet korit lattialla ja ne alkoivat vähitellen harmittamaan, viimeistään siinä vaiheessa kun piti jahdata imurilla eläinten karvapalloja nurkista. 


Säilytystarpeita on tullut metsästettyä jo vähän aikaa sieltä täältä. Käytän itse laukkuina pääasiallisesti korikasseja, joka ikinen päivä, vuodenajasta riippumatta ja melkein kaikki muut ovat kirpputorilöytöjä plus yksi kori joka kerran sai kulta-sprayta helmaansa ja nahkainen weekender-laukku hömppälästä. 

Järeät pullokori-tyyliset korit ovat uusin löytö, tämän kesän Billnäsin antiikkimarkkinoilta jossa kävin ystävän kanssa, puulaatikko piilottaa miehen retkeilykamppeita ja moni kori ja arkku on vasta puolillaan tai melkein tyhjä sillä sortteeraan sinne tarpeellista vähitellen. Alahyllyllä on yhdessä korissa huivit, toisessa pipot ja kolmannessa hanskat ja rukkaset. Taidan häivyttää pikkueteisen lipaston toisiin tarpeisiin tai kokonaan pois tämän hyllyn myötä, saapi nähdä.

Villasukat-säkki on toki omaa tuotantoa ja se kavereineen löytyy pienestä Säkkikaupasta täältä.



Tamminen tuoli löytyi myös asemalta, niitä löytyi itseasiassa monta ja muutama meinataan pitää ja osa myydä. Mies kiskaisi yhdestä tuolista kesällä kokeeksi päällä olleen kamalan 70-luvun kimalle-kankaan pois ja alta paljastui tumma villakangas, joka oli hämmästykseksi jopa ehjä. Tuoli sai jäädä eteiseen ja sen omi välittömästi Pommi-kissa. Se nukkuu tuolissa jatkuvasti, siitä on varmaan hyvät näkymät joka suuntaan. Onneksi teippiharja on olemassa.


Syksyn suosikki neuletakkikin löytyi juuri ystävän kanssa reissaillessa, miinus viiskyt-aleesta niin kyllä on riittänyt hymyä kun sitä on nyt saanut jo pitää vähän päälläkin.

Eteinen on jo saanut vähäisen remonttia osakseen, tuttu tumma inhokki eli tummanruskea lattia on saanut yhden kerroksen Ottossonsin kermanvalkoista pintaansa. Nimestään huolimatta sävy on harmain valkoinen mitä merkiltä löytää eikä kellertävä kuten nimi kuulostaisi olevan. 

Mietin nyt ankarasti että laitanko seuraavat 2 kerrosta vielä valkoista vai vaihdanko helmenharmaaseen, en tiedä miksi tämä aiheuttaa niin paljon pähkäilyä. En ole oikein valkoinen lattia-tyyppiä mutta isompi eteinen on valoisimmillaan nyt. Hassusti pimeitä nurkkia omaava huone on niin raikas että en taida vaihtaa sävyä kesken kaiken.

And here it is, the rolling shelf in the hall with everything necessary and beautiful on it's shelfs. All these baskets and luggage have been in different rooms, mainly on the floor and they have been frustrating especially when I'm coming at them with the vacuum cleaner. Now they are organized, I have all sorts of stuff hidden in them, everything from scarves to beanies and even my husband's camping stuff. 

Some of them are still empty or almost empty, I'm getting rid of hats and scarves for example that I never use and organizing the hall even further. 

Our Pommi the cat loves this oak chair that we brought from our endless storage to the hall. My hubby ripped off an ugly fabric from the chair this summer and to our surprise, underneath was a nice woolen dark fabric that wasn't even broken, so the chair stayed right where it was. And then our cat decided it's the best place to sleep, oh well, thank goodness sticker rollers exist.

tiistai 28. elokuuta 2018

Rullakko, rullakkohylly, hyllyrullakko, vai miksi sitä kutsuisi


Kesä vierähti niin nopeasti lämpöä ihaillen että päätin sitten pitää taukoa ja ottaa ihan rennosti, niin blogikin hiljeni hetkeksi kun täällä pideltiin hellettä. Heti kun kelit viilentyivät alkoivat päässä hurraamaan taas idikset ja tekee mieli puuhata vähän vaikka mitä. 

Aloitin sitten tästä hyllystä, josta tuli rullakko, tai rullakkohylly tai varmaan hyllyrullakko tai miksi sen sitten nimeäisikään. Hylly löytyi asemalta ja siinä oli karmea keltainen väri joka oli lääpitty siihen vähän sieltä täältä. Hylly oli hirveän epäkätevä ja olihan se painonsa vuoksikin vaikea liikutella ja jotain piti keksiä.

Tiirinkosken tehtaalla näkemäni suuri hyllykkö, jolla oli rullat alla sai minut heti näkemään että tämä hylly vain odotti pyöriään alleen.


Kun alkoi ranteita pakottamaan ja tekeminen innostamaan, en malttanut enää pysähtyä kuvaamaan hyllyä kesken kaiken vaan annoin palaa. Yksinkertaisuudessaan hylly sai siis vielä yhden alahyllyn, jonka jyräytin kiinni järeillä, pitkillä ruuveilla. Liimapuulevyksi valitsin tarjouksessa olleen tammilevyn joka oli yhtä halpa kuin mäntyinen vastaava kun sen paksuus oli just eikä melkein sama kuin hyllyissä (tärkeää), leikkasivatkin sen samaan hintaan mittoihin.

Sitten oli vuorossa maali, jonka sävyn valitseminen oli todellista pähkäilyä mutta päädyin hastingsinharmaaseen Ottossonsin pellavaöljymaaliin kun halusin neutraalin, lämpimän ja vähän tummemman harmaan. Tuttuun tapaan hieroin sen pintaan sienellä. Hanskathan siinä tarvitsee mutta sillä saa ihanan luontevan kerroksen aikaiseksi ja se näyttää pian aivan sen näköiseltä kuin väri olisi ollut siinä aina. Maalia meni taas hämmästyttävän, ällistyttävän vähän, eli noin 2 desiä, lempparimaali aivan kaikista. 2 kerrosta, joista toinen vähän kevyemmin pintaan jotta ei keltainen kuumottaisi alta esiin.

Tässä kuva miten surkealta hylly ennen näytti mutta tiesin koko ajan että siinä on potentiaalia vaikka mihin! Jätin kaikki ennenkin maalaamattomat pinnat puulle sillä halusin että vanha puu saa näkyä.



Alle laitoin jarruttomat, edulliset kuin mitkä, kalustepyörät joissa oli kantavuutta painavalle hyllylle. Niissä oli vain rumat muoviset punaiset renkaat, jotka leikkasin mattopuukolla pois juuresta, muutaman euron renkaat näyttävät nyt mukavan neutraaleilta.

Sitten saikin täyttää hyllyn tarpeellisella, aivan ihanaa järjestämistä. Eteinen sai jotain kauan kaivattua eli hyötytilaa, huomenna lisää kuvia, ihana taas palata!

Baker's shelf,  rolling shelf, what ever one might want to call this, I made one out of an old shelf we found at the station. It was bright yellow with the color slapped on here and there and it was dysfunctional until I gave it movement with some castors. I attached the lower shelf on with some seriously sturdy screws, castors on and some good paint to finish it to perfection. I used a traditional linseed oil paint, Ottossons hastingsgray and I applied it on with a sponge. That gives it a lovely natural look and it makes the surface look like it has always been that color. 

This became really important storage to our front hall, more pictures tomorrow, lovely to be back!