Pihaa ja puistoa

Kesän melskeessä meillä sai muutama pihan kolkka kokea reilua muodonmuutosta. Aseman puistohan on vain muisto entisestään, eli siitä millainen se on ollut vuosikymmeniä sitten, pergolat, istutukset, käytävät ja kaikki herkut ovat mennyttä mutta nyt koitetaan ottaa viidakolta pihaa takaisin haltuun.

Lähes jokainen kohta pihassa oli päästetty rehahtamaan täyteen sen sun tätä ja tuota rikkakasvia, joten meidän puutarhanhoito on tähän mennessä ollut aikalailla sellaista moottorisaha/raivaussaha/oksasaha/oksasilppuri/järeät oksasakset ym. menoa. 

Nyt on alkanut maata niin sanotusti näkymään! 

Pihan perällä omassa rauhaisessa maailmassaan sijaitsevan vartiotuvan ympäristö sai jätti-makeoverin. 

Meiltähän unohtui taas ennen-kuvat tyystin kun tätä alettiin raivaamaan, mutta ensimmäinen kuva antaa vähän osviittaa, silloin kuvan ottaessani, jouduin taistelemaan että pääsin tuohon kohtaan, ruusupuskien, angervojen ja nokkosten keskellä. Oikealta kuvaa alkoi vesakko-muuri.

Tällä maaläntillä oli kuulemma vielä reilu vuosikymmen sitten autonraatoja niin paljon että niiden siirtämiseen oli täytynyt tilata nosturi. Nyt hyristään mielihyvää kun näkee mitä sitä saatiinkaan aikaan.

Vuokrasimme kunnon oksasilppurin selviytymään urakasta ja 3 päivää silppusimme minkä ehdimme, todella pitkiä päiviä ja hikipäissä raadettiin. Ystävät apuna, olimme jo kaataneet puuksi muuttuneet pensaat ja ryteiköt ennakkoon ja sitten silppuriin pääsi kaikki oksat mitkä vain paksuudeltaan menivät läpi. 

Ikinä en ole ollut niin iloinen siitä että jossakin kohdassa ei kasva mitään. 

Ihana, avara, valoisa, tuulettuva takapiha muodostui vartiotuvalle. Kaiken kasvillisuuden alta löytyi jopa puoliksi maatuneita mattoja ja vilttejä, kaikesta metalli- ym. roskasta puhumattakaan. 

Suurin työ oli tässä: vartiotuvan sivulla kasvoi järeää vesakkoa syreenistä ja en edes tiedä mistä pensaikosta jotka olivat muuttuneet puiksi. 6 metriä leveä kaistale suurin piirtein pistettiin matalaksi ja kuvassa perällä näkyykin valtava puukasa niistä "liian suuria oksasilppuriin"-oksista.

Ihan käsittämätön ero. Miten voikaan niin suuresta puumäärästä tulla niin huomaamaton pintakerros haketta? 

Samalla silppusimme risaisen maakellarin viereen muodostuneen oksakasan, melkein kokonaan. Tässä oli rytökasa jo ennen kuin me tämän kodiksi saimme, siihen sitten vain lisättiin välttämätöntä puujätettä. Kasa oli maakellarin pituinen ja niin korkea että siltä näki katolle. Nyt on enää pikkuinen läjä jäljellä johon täytyy riittää meidän oma uskollinen oksasilppuri, hidas mutta luotettava. 

Toinen pihan kohta myös joka muuttui rytökasasta suoraan nurmikoksi on tässä. Kuivaustelineeltä eteenpäin kasvoi ihmisen korkuista horsmaa ja ohdaketta joka kesä vanhan hylätyn kasvimaan paikalla.

Ystäviltä lainassa olleella maanmuokkaimella (kiitos korvaamattomat!) mieheke laittoi möyhien jo alkukesästä ja nyt siinä kasvaa nurmikkoa ihan itsestään. Nokkoset ja kaikki muut jää toiseksi kun sitä nyt ajetaan ruohonleikkurilla ja kukaan ei meinaa huomata missä alueen raja edes ennen meni. 

Kuivaustelineeltä suurelle kannolle, niin suuri läntti tuli hyvää pihaa lisää käyttöön ja ihailemme sitä päivittäin. Tuli monta ihailtavaa nurkkaa lisää pihaan.

Vinkki raivaajalle: 

Jos pihassasi on ryteikköä/puuntainta ynnä muuta, leikkaa ne aivan maanmyötäisesti alas, niin matalalta mullasta kuin ikinä saat. Sitten ajelet ronskisti vain ruohonleikkurilla ja vuohenputket ja muut ei-toivotut-kasvit luovuttavat pian kun nurmikkosi vain nauttii menosta.

Tehtiin sitä kesällä katto-remppaakin, siitä näytän ihan erikseen huikeat projekti-kuvat.

Ja vielä lopuksi jotain aivan muuta, nimittäin nyt viikonloppuna lauantaina 13.9. on jälleen luvassa upea Sisustusbloggaajien kirpputori & myyjäiset tällä kertaa Pasilan veturitalleilla avarissa tiloissa klo 10-16 ja mukana suuri liuta ihania bloggareita myymässä aarteitaan sekä omia tuotteita. Illan päätteeksi vieläpä tanssitkin, tule ihmeessä paikalle!

Meikäläisellä mukana myynnissä ainakin vanhoja opetustauluja, koulutuoleja, kirjaimia, tarjottimia, astioita ja vaikka mitä muuta. Jos vain ennätän laitan vielä ennen lauantaita kuvaa herkuista.

Nähdään siellä!