maanantai 26. huhtikuuta 2010

Löytöjä ja muuta


Päivät rientää aivan älytöntä tahtia tällä hetkellä, kuinka se kevät voikaan tulla näin vauhdilla? Saunankin remontti on pitänyt kiireisenä ja kello tuntuu muutenkin juoksevan aivan uutta tahtia eteenpäin.

Välillä onneksi ehtii löytöjä tekemään, tässä alkumakuna muutama. Nimittäin vanhoja postin kuljetusrasioita osui kohdalle, hurjan edullisesti ja aidosti vanhat ja super-hyväkuntoiset, ja kun tiedän että samaa mallia myydään uutenakin hurjaan hintaan niin hykertelin iloisena itsekseni kun löytyivät.


Miehekkeen kerran pelastamat vanhat sähkökartat ovat pääsemässä uusiokäyttöön, näillä on aivan pakko päällystää jotakin uusiksi, mainiot graafiset kuviot, ehkä jotain miehen työhuoneeseen, sopisivat sinne täydellisesti.


Ja armeijan vanhat peltilaatikot olivat vain patinassaan täydelliset, eihän näitä säilytysrasioita voi olla mitenkään liikaa, siis eihän?


Niin, ja jälleen on Ihana-lehdessä paljon inspiraatiota, ja siis todella kesäistä! Tässä vähän esimakua..

Kiitos muuten valtavasti kommenteista, kaikki luen vaikka en ehdi vastailla, harmitus kyllä, olette aivan mahtavia! Lukijoita sekä kävijöitä on tullut maagisia määriä täyteen, vau, tämä voi tarkoittaa siis vain yhtä asiaa, nyt lahjotaan teitä eli pian on arvonnan aika! Koitan tällä viikolla ehtiä arvontaa käynnistelemään, lisää siis siitäkin pian.

Time seems to fly by at the moment, and spring has arrived with an unforseen speed, wau is all I can say. I'm happy to have a little time to find some treasures, here are some that we've found lately, namely these old postal shipping boxes. In a super-good condition but actual old ones, was giggling like a little girl when we found them. I've seen these being sold as re-production with a big price so these were a real bargain. Old electrician maps that the hubby saved a little while back are waiting for a new use. I'm definitely going to cover something with these, love the graphic patterns they have. And one can never have too many old army-boxes, right? These ones have a real nice patina on them.


Thankyou for all your comments and praises, you're all wonderful! Been so pressed for time that haven't had the chance to comment back to all but still loving all the hellos, and feeling really truly flattered!

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Kesää odotellessa


Mitä saa kun yhdistää vanhan pitkän sairaalapaidan ja jonkun verran kesää?


Entä mitä tapahtuu tälle mintunvihreälle ohjaajantuolille samalla reseptillä?


Paidan pilkoin ensin palasiksi, paidan nappirivi ja etumus pääsee yhä töihin entiseen tapaansa, hihat, taskut ja muut saumat purin auki ja leikkasin aivan älyttömän määrän spiraaleja kankaasta, niin monta kuin vain sainkaan. Sitten ompelin ne kaikki suoraksi vedettynä paidan selkämysosaan, tässä vaiheessa siistiin neliskanttiseen siis ja valmiin tuloksen pyöräytin vielä hapsutukseksi pesukoneessa...

Eli tyynyhän se, on kyllä nyt niin aimo annos myös romantiikkaa että makeannälkä tyydytetty hetkessä!
Ja siinä ohjaajantuolin sylissähän se, johon surautin uudet päälliset, oikein kirpsakan väriset sellaiset.


Tuli himotus pistää röyhelöitä vaikka minne! Aivan pimahdus taisi iskeä näin ihanasta, jos vaikka jollekin tytöntyllerölle röyhelömekko, entäs se ihanin helletoppi itselle ja mites sellaiset röyhelöpikkupöksyt...

What do you get from an old hospital-shirt from the fleamarket when you add a little bit of summer? And what happens to this old director's chair from the fleamarket with the same recipe?


The shirt I cut into pieces and opened all the seames, cut spirals out of all the parts other than the front and back squares for the cushion, sew them on one by one on the back part, and voilá! It's a dreamy ruffle cushion! And the director's chair received a colour shower, as I sew new fabric parts for it, almost lemony colour. I think I'm a little bit in love with ruffles now, wan't to put them everywhere, I mean, a little girl's summerdress is always needed, and what about a real romantic summertop, oh oh, and a skirt, must not forget about that either and...

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Kemianlaseja osa 3


Kemianlasiastioiden seassa saapui meille myös petrimaljoja, eikä mitään muovisia vaan vanhoja lasisia, ihania ohuita lasirasioita (minähän olen tiettävästi aivan pöhkönä rasioihin), joille löytyy varmaan käyttöä yhtä monta kuin niitä on..

Toimivat kauniisti kukkamaljoina..


Ja ovat erittäin hyviä lajitteluun, kaikki äidin vuosien aikana keräämät napit jokaisesta rikkinäisestä paidasta voisi nyt vaikka värikoodata ja pistää esille!


On se niin suuri ero mitä pieni määrä kukkia voi tehdä, eikös?

Kyllä tämä käyttötarkoitus kuitenkin lyö kaikki laudalta tällä hetkellä, hain vain muutaman oksan ihanuuksia kukkakaupasta ja leikkasin ja ripottelin ne kaikkiin näihin laboratoriovälineisiin ja siinä se. Kevät olohuoneen nurkassa. Jos tämä ei tuo kesää lähemmäksi joka kerta kun sitä katselee niin ei ehkä sitten mikään.

With the chemistry flasks also arrived some petri dishes, not any plastic thingies but the real deal, old glass ones, and since I'm already mad about any kind of boxes these really feel like gems. Go well for flowers, but also for sorting out little cuties, such as my mothers button collection, collected from old shirts and jackets during many years.

But there's no better use to these bottles right now then this; I got a few delightful flower branches from the flower shop and scattered them to all of these chemistry glasses and that is it. It's like a small spring in the corner of our living room. If this doesn't bring summer closer every time you look at it I don't know what will.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Kemianlaseja osa 2


Kemianlasit sopivat myös loistavasti keittiöön, vaikka kaatimiksi, ja näkee ainakin heti kuinka paljon mehua on. Eivät paina edes paljon vaikka ovat täynnä, niin ohutta lasia. Paitsi tämä 5 litran pullo, siinä on jo kantamista, mutta usein sitä ei tarvitsekaan täyttää.
Ja näyttäähän se vähän dramaattiselta kun on vanha laborantti-pullo valjastettuna mieluusti jollekin herkulliselle, vadelmamehulle ehkäpä...

Old chemistry flasks are also great in the kitchen, light and practical and won't even weigh much. And it's much better to use and old laboratory bottle for something delicious for a change, rasberry-juice perhaps...

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Kiirettä, kevättä ja kemianlaseja

Tuntuu että hoppua riittää päivissä tällä hetkellä enemmän kuin toisille jakaa, kaipaisi jo ehtiä puuhata ja rakennella jotakin, se on niin terapeuttista. Nyt on jo aluilla niin monta uutta projektia että siinä on terapiaa kyllikseen. Vielä kun ehtisi jatkamaan alkua pidemmälle niin sitten olisi hyvä.
Ei, vaan sitten olisi loistavaa!


Eteisessä oli aika vähän järjestää turhia takkeja pois kaappiin ja tuoda vähän kevättä esiin, kun ei se tule ulkona, ei sitten millään, niin tuodaan kevään tunne sisälle.


Olen pehmona kemianlaseihin, käytöstä poistettuihin laborantin lasiesineisiin, putkiloihin ja purnukoihin. Kun miehekkeen vanhemmat lahjoittivat aivan käsittämättömän määrän niitä meille niin sydän oli pakahtua innosta! Lasit olivat saaneet roskalava-tuomion (hullua) ja pelastuivat onneksi heidän ansiosta nippa-nappa ajoissa, parasta on keksiä näille nyt aivan uutta käyttöä. Kirpputoreiltakin kemianlaseja voi löytää hurjan halvalla sieltä täältä, laatulasia ja laatutyötä.


Perunanarsissit laitoin ensimmäisenä muutamiin kemianlasipurkkeihin ja mittalaseihin, paljon kauniimmat näin kuin mullan seassa, kastelen tiheään mutta pikku-määrillä. Siis tätä nyt tarvitaan, vihreää! Ja paljon väriä, jota onkin nyt luvassa lisää...

Ja kiitos taas kaunis kommenteista kaikille, minä onneton en ehdi vastailemaankaan mutta jaksan uskoa että pian taas voi hengähtää ja pääsen vauhtiin!

Been busy, busy, busy, but also in desperate need to do some kind of home-projects 'cause they are such therapy for the stressed soul. I've certainly started new projects, now I just need some speartime to continue them, really all I ask, that would be truly great!

I'm mad about old chemistry and laboratory glasses, flasks and measurement tubes. When hubbies parents had saved from certain destruction a huge, and I mean a huge amount of such glasses and gave them all to us, my heart jumped of joy! The best part is to come up with new use to all of them, first thing I did was to plant these special daffodils in some of them, the green colour is just what I need now. Since spring is refusing to arrive yet in Finland, let's bring it indoors. More of this to come...

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Lomalta palanneet


Hiihtoloman vietimme siis Lontoossa!
Melkein viikon verran kaupunkilomaa, täydellinen ympäristön vaihdos, mahtavia näkymiä, upeita museoita ja vaikka mitä muuta. Tähän kaupunkiin tekee ehdottomasti mieli palata, pubiruokaa, mainioita kahviloita, helppoa metromatkailua ja upeita rakennuksia. Ja aivan valtavasti kävelyä, hui!

Minulla on ollut tapana viime vuosina aina matkoilta hankkia jonkinlainen rasia, hyvin erilaisia onkin tullut löydettyä. Nyt oli kiikareissa medaljongit, en oikein tiennyt onnistaisiko...

Ja se täydellinen rasia löytyi Lontoon eräiltä antiikkimarkkinoilta, ällistyttävän edullisesti, aidosti vanha hopeinen tulitikkurasia, ja se on iso, yli 5 cm kooltaan ja hurjan hyvässä kunnossa. Samalla tarttui mukaan toinen vielä suurempi vanha hopeinen medaljonki ja upea viktoriaaninen rintarossi, aivan pilipali hinnoissa olivat. Mahtavaa! Pientä arjen luksusta tarvittiinkin.

We spent our winter holiday in London! What a wonderful change of scenery for 5 days, love the buildings, love the museums, great pubfood and cafes, and tons of walking! I have a new tradition with traveling, which is to find some kind of a box or container of some sort to bring with me, this time we found true gems at a antique fair that was claimed to be a turist trap, and fortunately it wasn't. The heart-shaped silver box is old and meant for matches originally, also we found a very big medallion in silver and a very old broach, they were unbelievably affordable, a bit of luxury to bring back home, love them all!

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Värimuutoksia

Aivan pikaiseen ehdin tulla näyttämään pitsipeiton uudistusta, tämä ihanuus nimittäin löytyi edullisesti kirpputorilta mutta vanha kulahtanut kellertävä väri ei ihan säväyttänyt kuitenkaan. Aika pitkään pohdin mitä tehdä, ratkaisu löytyi ruokaostosten lomasta marketista..

Harmaahan se voisi uudistaa upeasti! Peitto painaa 3 kiloa ja aivan riskillä päätin että yksi väripaketti riittää sopivaan lopputulokseen..

Ja riittihän se, lopputulos on mukava lämmin vaaleanharmaa! Paljon parempi täytyy sanoa.

Pieni hiihtoloma tauko on paikallaan, upeata päästä rentoutumaan hiukkasen, kiitos paljon kaikista kommenteista sekä sähköposteista, palaan sähköpostin ääreen muutaman päivän päästä, kiitos kun maltatte odottaa hetkisen, ja vielä oikein rentouttavaa sunnuntaita!