keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Puutarhapöytä ompelukoneesta


Tämä puutarhapöytä on ollut pitkään ajatuksissa toteuttaa, onhan vanhat ompelukoneet niin upeaa materiaalia ja järeää rautaa mutta meillähän on jo mitä parhain puutarhapöytä itsellä, täältä voi käydä sitä kurkkaamassa, klik. Ystävälle siis! Heidän pihasta pihapöytä puuttui ja haaveissa oli oikein komean kokoinen, sellainen jonka ääreen kaikki mahtuu istumaan mukavasti. 

4 metriä pitkä pöytä oli haaveissa ja se päätettiin tehdä kahtena pöytänä niin ei tulisi kannesta liian painava siirrellä. Pari kuukautta kesällä pihalla ja sellainen pöytäjötkäle olisi niin painava että kaverit pitäisi kutsua sitä siirtämään, huiks.


Kaksimetrisistä pöydistä tuli aivan huiput! Ovat ystävälle mieleen ja nämä oli mainiot toteuttaa ja vieläpä edulliset, todella tärkeää minusta. Ohjeet rakenteluun löytyvät uusimmasta Unelmien Talo ja Koti-lehdestä eli heinäkuun numerosta, justiinsa nyt! 


Pöydissä yhdistyy kivasti pirtinpöytä-meininki ja ajaton tyyli. Kattaus tuli väsättyä vanhoista astioista, Ikean lautasista ja parista näyttävästä asetelmasta oksia. Pihasta löytyi muutamaa pensasta joiden nimeä en muista kyllä mitenkään päin sekä vähän taikinamarjaa, niistä tuli aikas makeet kimput lasipurkkeihin.


Nappaa ohjeet omaksi jos pöydät sykäytti, tässä mallissa kaikkien jalat mahtuvat hyvin alle ja päätyihin istujat kanssa. Eikun kesää juhlimaan!

For a while I've had a plan to make these garden tables from old sewing machines and it was finally time to make them happen! We already have a great garden table that you can check out here, but a friend needed a good table for their yard. And not just any table, but a big one, 4 metres was the dream but we decided to make it in two separate pieces. It's much easier to move a two metre long table, I can tell you that! 

You can find the instructions for the tables in the newest issue of Unelmien Talo ja Koti magazine, July number right now!

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Polkupyörävaja


Taukotuvan remontin lomassa sai mieheke loistavan idean että mitäs jos tehtäisiin varastoon pikku rakennusprojekti tässä samalla. 

Polkupyörävarastoksi muinoin, ehkä 50-luvulla rakennettu makasiinin lisäosa on meillä vaikka minkä tavaran varasto, joka on ollut varsin sekaisin jo pitkään. Valtavasti kaikkea tarpeellista mitä tarvitsee säilyttää mutta ne ovat kaiken tiellä ja lattialla ei mahdu kulkemaan. 

Pahimpana on kaikki puutavara. Ne kun pinoaa ei alta saa enää mitään ja meillä on vähän vaikka mitä listaa ja lautaa joita ei voi heittää menemään. 


Se idea oli 2. kerros!

Keskeltä varasto on niin korkea että toinen kerros mahtuisi siihen helposti ja siinä hiukan ideoitiin, haettiin palkkikenkiä ja 1 kpl mitallistettua kuusipalkkia ja aamulla varasto näytti tältä...


Ja iltapäivällä jo tältä! 

Ammattilainen teki meille rungon, suoraan taukotuvan remontin perään, mieheke väsäsi siihen heti päälle lattian ja käytimme kierrätyslautoja kaiteiksi. Palkit joissa lukee "VR Sotilasvarasto" ovat vanhoja junavaunujen laitapalkkeja jotka tulivat aseman mukana. Niistä on aiemmin tehty suuri työpöytä meikäläisen työhuoneeseen ja loput muutamaa lukuunottamatta menivät nyt hyötykäyttöön. 

Mahtavasti säilytystilaa lisää ja alapuolelle tuli verstastila polkupyörien fiksailuun. Siitä lisää kuvia toisella kertaa!


Ylätasoa on nyt täytetty jo paljon lisää tästä kuvasta mutta alapuoli pidetään vapaana työskentelyyn, nyt täällä mahtuu liikkumaan ja löytääkin kaiken tarpeellisen. Tikkaat ylätasolle olivat nekin jo varastossa, siskolta saadut ja nyt ne olivat just eikä melkein sopivat.


Tämä oksahylly, joka löytyi torista käytettynä, on ollut se toiseksi suurin vaikuttaja tässä varastomuutoksessa. Sen avulla lattialla lavojen päällä ollut puutavara saatiin järjestykseen. Listoja, lankkuja, runkotavaraa ja vanhoja lautoja jotka purimme ystävien ulkorakennuksesta (laskin että olen tehnyt tästä patinoituneesta laudasta jo ainakin 9 projektia, ihanaa tavaraa) on pakko säilyttää kaikkiin tekemisiin ja nyt niiden luokse pääsee ja täältä löytää mitä tarvitsee. 

Varasto nielee nyt niin paljon tavaraa että dominoefekti lähti rullaamaan ja olemme saaneet asemalta paljon lisää säilytettävää pois tieltä ja ehkäpä pian saamme muutaman sisäremontin aloitettua siellä. Vähänkö mahtavaa! Ikinä tiennyt että toimiva varasto voisi tehdä näin onnelliseksi, juhuu!

We started a storage makeover, sorry only finnish this time but we added a second floor to the place!

tiistai 26. toukokuuta 2020

Taukotupa osa 1


Muistatteko tämän pikkuisen tönön, taukotuvan? Täällä esittelin sen ensimmäisen kerran ja sen jälkeen sen remontointi sai odottaa työkiireiltä vähän pidempään kuin arveltiinkaan. Kun ei aikaa kerta kaikkiaan sille riittänyt ja arviolta satavuotias talo kaipasi sellaista pelotonta ammattilaista vetämään täysin vino tönö suoraksi, palkattiin siis moinen ammattilainen. 

Perinnekirvesmiehen nimeltään Pintaliipparit taidoilla tämä hoituisi sillä kaiken maailman ratkaisuja tönöön piti keksiä sitä mukaa kun korjaus eteni.


Taukotupa oli nimittäin aikas laho vähän sieltä täältä ja eihän siinä olisi mitään järkeä pistää kaikkea uusiksi koska silloin kannattaa jo rakentaa ihan uusi talo. Eli kulunutta ei vaihdeta uuteen siksi vain että se on kulunut, tämä oli korjausmentaliteetti. Jos rakenne voidaan tukea vaikka vieressä on vähän lahonnut osa (koska sen purku aiheuttaisi domino-efektin jolloin koko seinä lähtee), se tuetaan ja pahalta näyttävä lauta, jos se on yhä kovaa puuta, saa jäädä, tottakai. 

Alapohja oli jäänyt jo osittain matkasta siirrossa sillä se oli laho muovimaton ja sinne lisätyn mineraalivillan ansiosta. Loput jääneestä alapohjasta saikin sitten lapioida säkkiin kun tämä loistava kasvualusta = mineraalivilla oli pitänyt kaiken märkänä. Käsittämätöntä että tupa kesti siirron itseasiassa, mutta onneksi kesti.


Taukotupa oikeni heti ammattilaisen käsissä! Se sai alle uudet runkopuut sivuille vanhoista hirsistä (tällaiset siinä olikin ollut joiden avulla se on ollut helppo nostaa ja siirtää kun tupa on vaihtanut paikkaa). Alimmat seinäpanelit oli pakko vaihtaa kun lahoja osia paikattiin ja samaa profiilia löytyi vain pohjamaalattuna joten sellaista oli pakko ostaa.

Seiniin tiputettiin Huntonin käsinlevitettävää puukuitueristettä sinne minne ei voinut levyversiota ujuttaa. Purut olivat seinistä jo tippuneet pois aikoja sitten ja loput meidän pihaan. Kuvassa näkyvä vasen kulma oli pahiten vaurioitunut kun vuosikymmeniä vuotanut katto oli lahottanut sisällä olevan nurkkapuun. Tämä tuettiin seinän sisästä lahon puun vierestä uudella puulla ja ulkopanelointi kun oli kuitenkin vielä tarpeeksi ehjää ja sisäpanelointi myös, sai elämää nähneet osat jäädä niille sijoille.

Alapohja rakennettiin siitä puutavarasta mitä varastosta löytyi, ja eristettiin vähän sekaisin jo olevista eristeistä, alle Huntonin tuulensuojalevyä, eristeeksi Huntonin puukuitueristelevyä, vanhastaan varastossa olevaa pellavaeristelevyt sinne vaan ja säästettiin tässä paljon. Sama periaate katon lisäeristyksessä. Vaikka katto oli ihan purkukuntoinen, sen alla olleet sisäkaton purut olivat ihan ok ja ja saivan jäädä sinne. Mukaan laitettiin vähän vain ekstraeristettä.


Mieheke sai sitten loistaa vuorostaan ja rakensi osaavasti kolmiorima-huopakaton päälle, onneksi on niin osaava hän. Minä avustin ja kokkasin, en ole oikein parhaimmillani yläilmoissa, menisi pelkäksi konttaukseksi kun hirvittäisi liikaa.


Ikkunat lähtivät korjaukseen osaavalle kunnostajalle Tmi Olscool ja niistä lisää uudemman kerran nimittäin niin surkean näköiset kuin ikkunat olivatkin niin ihan kovaa puuta yhä ja täysin kunnostettavissa! 


On se huopakatto vaan niin hieno! Ja johan näyttää paremmalta kuin ennen vaikka vielä on paljon puuhattavaa. Nurkkalistoja uusia vielä tarvitaan (meiltä löytyy niihin loistavaa vanhaa lautaa), oven päällipinnalle varmaan tehdään vähän jotakin ja paljon rapsutusta sekä pellavaöljymaalausta luvassa. 

Lisää tästä kun hommat etenee pienessä vaaleanpunaisessa taukotuvassa :)

Ihanaa lämmintä tiistaita kaikille!

We had some renovation done to this old railway building that has worked as a break room for railroad workers and is about a hundred years old! It had spent its days for the past decades as a kids playhouse and was in a truly ramshackle shape. But not beyond repair!

We had a traditional carpenter straighten the frame and build a new bottom and a new roof to it and my husband did the fantastic felt roof on top. The insulation was done with eco materials, Hunton woodfibre and some linen insulation we had left over in storage. 

The idea is, we don't fix it too much because there is no sence in such, then you might as well build a new one. If it is worn and seamingly bad but not rotten, it will stay. It still has a lot of hard wood that just looks bad to the eye and needs good linseed oil paint on top. 

Most of the damage had been caused by a leaky roof so never let your roof leak. Also bad was the rockwool in the floor and plastic flooring on top (added decades ago) that made sure the floor stayed wet from season to season.  Now the structure breathes and dries naturally as it had done for decades before.

Even the windows were still completely repairable and they turned out gorgeous, more of that to come!

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Saippuaa!


Tuli tehtyä saippuaa, todella hyvän Saara Kuhan saippuakirjan ja todella hyvän kaverin neuvoilla. Saippuakin on todella hyvää, nimittäin tämä oli nyt toinen kerta kun keittelin sheavoi-saippuaa ja se hemmotteli minut pilalle, muuta saippuaa ei haluaisi enää suihkussa käyttää. 


Kaikki öljyt ja voit ovat luomua, oliiviöljy, sheavoi ja kookosöljy sekä tuoksuna eteerisiä öljyjä ja tämä saippua on ihan unelma. Ainoa miinus on, että pehmeä saippua kuluu kamalan nopeasti. Nyt täytyy tehdä vielä lisää varastoon, jotta ei sitten heti lopu. 

Saippuan tekeminen on lipeän vuoksi jännättävää ja tarkkaa puuhaa ja totta puhuen sitä laskee tarkkaan joka askeleenkin samalla kuin gramman, mutta on se niin sen väärtti. 

Nyt pitäisi vielä malttaa odottaa 4 viikkoa ennen kuin saa näitä saippuoita käyttää, huh. Ei meinaisi malttaa millään.


Saippuoiden pitää tosiaan oleskella rauhassa ja tuulettua hämärässä joten laitoin ne reiällisten lasikupujen alle. 

Nämä loistavat kuvut löytyivät luotto vanhan tavaran myyjältä ja hyvältä ystävältä, OldsCoolilta jolta löytyy aarteita näin erikoisaikanakin ja on loistosilmä löytää vaikka mitä huippua. On tullut etsittyä reiällisiä isompia kupuja jo tovi, nyt ne löytyi, ihanaa. Saa kynttilänkin alle jos haluaa.


Nyt erikoisaikana on ollut mahtavaa tehdä kotona asioita ja siis se on mahtavaa että ehtii tehdä kotona. 

Aseman Rompetori oli nyt valitettavasti pakko peruuttaa tältä kesältä kuten sadat tapahtumat Suomessa mutta tärkeintä on nyt pitää huolta terveydestä ja kyllä taas pian saadaan järjestää häppeninkejä asemalla, aivan varmasti. Perumisen harmituksen tilalle tuli yllättävän nopeasti aivan vastakkainen fiilis. 

Nimittäin kaikki meidän remontit ovat odottaneet rauhallisempia aikoja töiden alla ja parempia ehtimisiä ja nyt sai täällä moni projekti aivan uuden buustin, kunhan ensi lamaannuksesta toivuttiin. Näytän pian mitä kaikkea täällä on aloitettu puuhaamaan ja monta rästissä olevaa näyttämätöntäkin juttua, kunhan vain maltan istua koneella välillä. Pidetään maltti myös tahdissa, jotta ei tunnu että ahmii liikaa kerralla tekemistä alle mutta täytyy sanoa että on muuten ihana olla kotona.


Rentoa viikonloppua kaikille! 

I made some soap. 
With the help of a very good soap book and the instructions of a very good friend. I used organic oils and shea butter of course, and essential oils for scents. And I have completely spoiled myself with this soap. This is the second time I have made the same soap and it is the best that I have ever used. Now I just have to wait for 4 weeks before I can use these ones, and I must make more soon so there will be more in stock because soft soap like this runs out much faster, that is the only downside. Only good ones from there on!

Have a relaxing weekend everyone!

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Toimistokaappi


Työpöydällä lähtee useimmiten tavarat vähän leviämään ja melkein lisääntymään ja lopputuloksena tuntuu olevan kunnon ajoittainen kaaos. Välillä tuntuu vaikka kuinka paljon pöydällä olisi alaa, sitä ei tunnu olevan tarpeeksi. Tajusin että tottakai sitä tarvitsee nyt keksiä tämä työpiste ihan uusiksi ja laittaa asiat kaappiin, toimistokaappiin!

Toissa kesänä löytyi tähän niin täydellisesti sopiva kaappi varastoon mutta idea syntyi vasta vähän aikaa sitten. Kaappi joka nielee kaiken pois työpöydältä, printteriä myöten ja näyttää niin hyvältä että ovet voivat olla auki. 



Siitä tuli aika mahtava vaikka itse sanonkin ja modailun jälkeen, hurjan viehkeä verrattuna alkuperäiseen. Ohjeet muodonmuutokseen ovat nyt maaliskuun Unelmien Talo & Koti-lehdessä ja ennätät vielä nappaamaan vinkit omaksi.


Luonnospaperit ovat aiemmin tehdyssä lokerikossa, josta löytyy kuvaa instasta, täältä. Tärkeät paperit ja kaikenmaailman muut säilytettävät ovat nyt schäfer-laatikoissa ja vanhoissa tallelokeroissa ja ne löytyvät kun niitä tarvitaan, aivan mahtavaa.


Tuossa onkin taustalla seinää, josta vähitellen kuoriutuu vanhempaa tapettia esiin ja täytyy näyttää miten helposti se käy kun tarvitsee tehdä tapetti-arkeologiaa, siitä pian lisää ja katsotaan mitä muuta tässä ennättää kun kotona enimmäkseen nyt puuhaillaan. Hyvää aikaa puuhailla!

My desk usually ends up filling up with all sorts of stuff and it took a while to realize that I was missing a home office cabinet! Something that could hold everything, also the printer and still look so good that you can leave the doors open. So this is the cabinet that came out of that and the instructions for the makeover is in the March issue of the magazine Unelmien Talo & Koti, check it out if you're in need of an idea for a cute as ever storage solution!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Rompetorista


Torjutaan ahkerasti harmaata maaliskuuta nimittäin nyt voi alkaa odottamaan jo Rompetoria ja se on paljon kivempaa! Kiireisen talven perään teki ihanan hyvää kun sai muistella viime vuoden lämmintä ja tavattoman aurinkoista päivää kun aseman piha, puisto ja makasiini sekä asema itse täyttyi väenpaljoudesta ja myyjät toivat parastaan aarrekätköistä löydettäväksi, ai että mikä päivä!

-------------------
EDIT:

Valitettavasti vallitsevan tilanteen vuoksi Parolan aseman Rompetori 2020 jouduttiin perumaan mutta keskitytään nyt kesän lämpöön ja uudella innolla jälleen ensi vuonna. Sitten niitä aarteita vasta löytyykin, täällä ainakin hillotaan monet löydöt sitten ensi kertaan kun jälleen nähdään :)