keskiviikko 29. elokuuta 2018

Hyllyrullakko ja eteinen


Siellä se nyt tönöttää, hyllyrullakko ryhdikkäänä ja täynnä tarpeellista säilytettävää. Eteisessä ja monessa muussakin huoneessa sen puoleen, oli monet korit lattialla ja ne alkoivat vähitellen harmittamaan, viimeistään siinä vaiheessa kun piti jahdata imurilla eläinten karvapalloja nurkista. 


Säilytystarpeita on tullut metsästettyä jo vähän aikaa sieltä täältä. Käytän itse laukkuina pääasiallisesti korikasseja, joka ikinen päivä, vuodenajasta riippumatta ja melkein kaikki muut ovat kirpputorilöytöjä plus yksi kori joka kerran sai kulta-sprayta helmaansa ja nahkainen weekender-laukku hömppälästä. 

Järeät pullokori-tyyliset korit ovat uusin löytö, tämän kesän Billnäsin antiikkimarkkinoilta jossa kävin ystävän kanssa, puulaatikko piilottaa miehen retkeilykamppeita ja moni kori ja arkku on vasta puolillaan tai melkein tyhjä sillä sortteeraan sinne tarpeellista vähitellen. Alahyllyllä on yhdessä korissa huivit, toisessa pipot ja kolmannessa hanskat ja rukkaset. Taidan häivyttää pikkueteisen lipaston toisiin tarpeisiin tai kokonaan pois tämän hyllyn myötä, saapi nähdä.

Villasukat-säkki on toki omaa tuotantoa ja se kavereineen löytyy pienestä Säkkikaupasta täältä.



Tamminen tuoli löytyi myös asemalta, niitä löytyi itseasiassa monta ja muutama meinataan pitää ja osa myydä. Mies kiskaisi yhdestä tuolista kesällä kokeeksi päällä olleen kamalan 70-luvun kimalle-kankaan pois ja alta paljastui tumma villakangas, joka oli hämmästykseksi jopa ehjä. Tuoli sai jäädä eteiseen ja sen omi välittömästi Pommi-kissa. Se nukkuu tuolissa jatkuvasti, siitä on varmaan hyvät näkymät joka suuntaan. Onneksi teippiharja on olemassa.


Syksyn suosikki neuletakkikin löytyi juuri ystävän kanssa reissaillessa, miinus viiskyt-aleesta niin kyllä on riittänyt hymyä kun sitä on nyt saanut jo pitää vähän päälläkin.

Eteinen on jo saanut vähäisen remonttia osakseen, tuttu tumma inhokki eli tummanruskea lattia on saanut yhden kerroksen Ottossonsin kermanvalkoista pintaansa. Nimestään huolimatta sävy on harmain valkoinen mitä merkiltä löytää eikä kellertävä kuten nimi kuulostaisi olevan. 

Mietin nyt ankarasti että laitanko seuraavat 2 kerrosta vielä valkoista vai vaihdanko helmenharmaaseen, en tiedä miksi tämä aiheuttaa niin paljon pähkäilyä. En ole oikein valkoinen lattia-tyyppiä mutta isompi eteinen on valoisimmillaan nyt. Hassusti pimeitä nurkkia omaava huone on niin raikas että en taida vaihtaa sävyä kesken kaiken.

And here it is, the rolling shelf in the hall with everything necessary and beautiful on it's shelfs. All these baskets and luggage have been in different rooms, mainly on the floor and they have been frustrating especially when I'm coming at them with the vacuum cleaner. Now they are organized, I have all sorts of stuff hidden in them, everything from scarves to beanies and even my husband's camping stuff. 

Some of them are still empty or almost empty, I'm getting rid of hats and scarves for example that I never use and organizing the hall even further. 

Our Pommi the cat loves this oak chair that we brought from our endless storage to the hall. My hubby ripped off an ugly fabric from the chair this summer and to our surprise, underneath was a nice woolen dark fabric that wasn't even broken, so the chair stayed right where it was. And then our cat decided it's the best place to sleep, oh well, thank goodness sticker rollers exist.

tiistai 28. elokuuta 2018

Rullakko, rullakkohylly, hyllyrullakko, vai miksi sitä kutsuisi


Kesä vierähti niin nopeasti lämpöä ihaillen että päätin sitten pitää taukoa ja ottaa ihan rennosti, niin blogikin hiljeni hetkeksi kun täällä pideltiin hellettä. Heti kun kelit viilentyivät alkoivat päässä hurraamaan taas idikset ja tekee mieli puuhata vähän vaikka mitä. 

Aloitin sitten tästä hyllystä, josta tuli rullakko, tai rullakkohylly tai varmaan hyllyrullakko tai miksi sen sitten nimeäisikään. Hylly löytyi asemalta ja siinä oli karmea keltainen väri joka oli lääpitty siihen vähän sieltä täältä. Hylly oli hirveän epäkätevä ja olihan se painonsa vuoksikin vaikea liikutella ja jotain piti keksiä.

Tiirinkosken tehtaalla näkemäni suuri hyllykkö, jolla oli rullat alla sai minut heti näkemään että tämä hylly vain odotti pyöriään alleen.


Kun alkoi ranteita pakottamaan ja tekeminen innostamaan, en malttanut enää pysähtyä kuvaamaan hyllyä kesken kaiken vaan annoin palaa. Yksinkertaisuudessaan hylly sai siis vielä yhden alahyllyn, jonka jyräytin kiinni järeillä, pitkillä ruuveilla. Liimapuulevyksi valitsin tarjouksessa olleen tammilevyn joka oli yhtä halpa kuin mäntyinen vastaava kun sen paksuus oli just eikä melkein sama kuin hyllyissä (tärkeää), leikkasivatkin sen samaan hintaan mittoihin.

Sitten oli vuorossa maali, jonka sävyn valitseminen oli todellista pähkäilyä mutta päädyin hastingsinharmaaseen Ottossonsin pellavaöljymaaliin kun halusin neutraalin, lämpimän ja vähän tummemman harmaan. Tuttuun tapaan hieroin sen pintaan sienellä. Hanskathan siinä tarvitsee mutta sillä saa ihanan luontevan kerroksen aikaiseksi ja se näyttää pian aivan sen näköiseltä kuin väri olisi ollut siinä aina. Maalia meni taas hämmästyttävän, ällistyttävän vähän, eli noin 2 desiä, lempparimaali aivan kaikista. 2 kerrosta, joista toinen vähän kevyemmin pintaan jotta ei keltainen kuumottaisi alta esiin.

Tässä kuva miten surkealta hylly ennen näytti mutta tiesin koko ajan että siinä on potentiaalia vaikka mihin! Jätin kaikki ennenkin maalaamattomat pinnat puulle sillä halusin että vanha puu saa näkyä.



Alle laitoin jarruttomat, edulliset kuin mitkä, kalustepyörät joissa oli kantavuutta painavalle hyllylle. Niissä oli vain rumat muoviset punaiset renkaat, jotka leikkasin mattopuukolla pois juuresta, muutaman euron renkaat näyttävät nyt mukavan neutraaleilta.

Sitten saikin täyttää hyllyn tarpeellisella, aivan ihanaa järjestämistä. Eteinen sai jotain kauan kaivattua eli hyötytilaa, huomenna lisää kuvia, ihana taas palata!

Baker's shelf,  rolling shelf, what ever one might want to call this, I made one out of an old shelf we found at the station. It was bright yellow with the color slapped on here and there and it was dysfunctional until I gave it movement with some castors. I attached the lower shelf on with some seriously sturdy screws, castors on and some good paint to finish it to perfection. I used a traditional linseed oil paint, Ottossons hastingsgray and I applied it on with a sponge. That gives it a lovely natural look and it makes the surface look like it has always been that color. 

This became really important storage to our front hall, more pictures tomorrow, lovely to be back!

torstai 14. kesäkuuta 2018

Rompetorilta!


Oi, mikä päivä lauantaista tulikaan! Meidän Rompetorihan silloin oli ja nyt kun on vähän otettu lepoa inspiroivan viikonlopun perään niin vähän kuvia tunnelmista tottakai.

Ehdin räpsästellä otoksia muutamat aseman aulassa, jossa oli tästä heti kohta myyjiä myös aarteineen ja tuotteineen sekä pop-up-kahvila Muru, jota luotsasi ihana Niina tänäkin vuonna. Vohvelien vaniljainen tuoksu valtasi aulan heti aamusta ja ihmisvirta oli aivan mahtava! Löytöjä oli niin että päätä pyöritti, itse ehdin toki vain piipahtaa alueella kun makasiinissa olin itse myymässä.

Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan jäätelöt ihastutti monet, mukaan lukien itseni ja päivä oli silkkaa hymyä. Leppeä keli ei ollut onneksi kuumanlaatuinen niin ei tullut tukala olo pihallakaan.









Muutama otos pihan vilinästä sain mahtis-mieheltä ja mahtis-Maralta kun itse en ennättänyt kuvaamaan, kiitos vielä hurjasti aarteiden myyjille, käsityöläisille, taitaville herkkujen loihtijoille sekä tottakai kaikille kävijöille! Sellainen hyvänmielentapahtuma oli tämä päivä että toteutetaan monien esittämät toiveet ja ensi vuonna on jälleen Parolan aseman Rompetori luvassa!




We had the most fantastic day here at the station last Saturday, as we had our very first Fleamarket event, Parolan aseman Rompetori! What an amazing vibe, tons of people, treasures to be found all around and ice-cream and waffles and other treats truly made the day. We are certainly having this event next summer as well,  don't miss it, see you soon and thank you to everyone!

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Parolan aseman Rompetorin romppeita


 Nyt on makasiinia täytetty niin antaumukselle aarteilla, löydöillä, kirjaimilla, retrolla, vintagella ja vanhalla tavaralla jossa on niin mahis tehdä superlöytöjä. Aseman kalustoa erittäin edullisesti ja kaunista vaikka kesämökillä, tule katsomaan ja kokemaan. Olen siis vallannut koko makasiini omilla romppeilla ja jos täältä löytyy jotain suurta ostettavaa, ei ole noudollakaan kiire. Ja minulla käy maksuna niin kortit kuin mobilepay ja käteinenkin.

Parolan aseman Rompetorilla on rompe-, vintage-, kirpputori-, löytö- ja käsityöläis-myyjiä pihalla ja aseman aulassa sekä makasiinissa noin 40 yhteensä eli niin huipputapahtuma tulossa! 

Olen niin innoissani, leppeä sää luvattu ja pop-up-kahvila Muru aseman aulassa tarjoilee herkkuja vastapaistetuista vohveleista lähtien täytettyihin croisantteihin. Ja, pihassahan meillä on Vanhan Porvoon Jäätelötehdas jäätelöpyörällä myös, eli tätä päivää ei pidä missata.

Tästä pääset tapahtumasivulle, meillehän pääsee julkisillakin ja tosiaan jos jotain suurta löytyy, voidaan sopia toista päivää noudolle aivan varmasti, täällä makasiinissa nimittäin on tilaa säilytellä myös muilta löytyneitä ihanuuksia.

Nähdään täällä heti huomenna lauantaina, klo 10-15!

















lauantai 19. toukokuuta 2018

Puutarhapöytä


Täksi kevääksi saimme viimein yhden projektin valmiiksi jota on muhiteltu pitkään, meidän uuden puutarhapöydän nimittäin. Se on nyt aurinkoisimmalla paikalla, makasiinin edessä, jossa lämpöä piisaa iltaan asti. 


Sen kaverina on suuret aurinkovarjot Ikeasta, joille ystävä teki upeat jalat, joissa ne eivät hievahdakaan kovassakaan tuulessa. Painona ovat sementtilaatat, jotka on pihalta poistettu ja nyt uusiokäytössä siellä täällä sekä ystävillä ja vieläkin niitä piisaa.


Grilli on vähän riisuttu malli entisestä muodostaan, siinä oli vaikka minkälaista hilavitkutinta, pyörivää tasoa mutta ritilät jäi armotta liian ylös joten otettiin kaikki pois. Keskellä oleva kivi on tärkeä, sitä vasten tuetaan kaksi ritilää ja päälle sitten murkinat paistumaan vuokiin, siistiä ja helppoa.


Ja tässä se puutarhapöytä on koko komeudessaan, putkirunko ja järeä kansi. Puun pinta on käsitelty Osmon puunsuojaöljyllä, valkoisella kun sopivaa harmahtavaa ei löytynyt. Siitä tuli kyllä niin raikas ja valoisa näin joten oli paras valinta.

Kannen puu on kokonaisesta puunrungosta sahattuja siivuja, joita ostimme muutaman kappaleen kerran yhdestä huutokaupasta. Viime kesällä niitä aloitettiin jo viimeistelemään valmiiksi mutta kelit eivät hellineet, ennen kuin nyt.


Tähän kierrätettiin vähän putkia meidän putkiremontista kun purettiin loput vanhat sinkityt putket asemalta pois. Kaikki pystyjalat ovat näitä kierrätysputkia, pätkittiin ne puukkosahalla vaikka tärryytti käsiä niin että huhhuh. Kaikki muut putket oli näpsin tilata Domus Classicalta, sieltä on myös putkiliitokset kaikki.



Makasiinin kyljessä pysyy lämpimänä pitkään kun kivijalka lämpiää perusteellisesti auringossa.


Rottinkituolit on loistava pari tälle pöydälle, näissä löhöillään ja syödään ja tarvittaessa makoillaan melkeinpä.


 Ilta-aurinko ja viimeiset auringonsäteet. Tämän pöydän äärellä viihtyy ja haluaisi olla joka päivä.

Seuraavaksi vielä työvaiheet että mitenkä tämä tehtiinkään, ihanaa lauantaita!

 We finished our new dream garden table! Pipeframe of course made out of pipeclamps from Domus Classica, because it's so simple to take apart if needed and it's solid. The wood is from an auction, where there were these huge whole slices for sale sawed from a big old tree. We started this table project last summer already but the weather hasn't been great until now.

It's beautiful, big and fresh with the slightly white Osmo's wood oil that I treated the wood with. Next in store are the instructions on how to make one yourself, have a lovely Saturday!



perjantai 18. toukokuuta 2018

Ihan pihalla


Vihreä kasvaa silmissä ihan hulvatonta kyytiä sekä keltavuokot tottakai. Joka keväinen keltavuokko-meri on jälleen aseman pihassa valloillaan ja täällä haravoidaan ahkerasti.


Lehdet ovat kasvaneet viidessä päivässä melkein täyteen mittaansa, ihan uskomatonta katsella kun näistä kuvista on muutama päivä ja nyt nurmikko on jo viidakko.


Tällainen projekti tapaus on myös uusi meidän pihassa. Kyseessä on vanha ratatyömiesten vahtitupa ja siitä kunnostetaan leikkimökki ja leikkimökkinä se on toiminutkin viimeiset vuosikymmenet ja varastona toisessa pihassa. Pieni tönö siirrettiin kokonaisena pihaan ja vaatii paljon rakkautta ja kunnostusta sillä katto, alapuitteet, lattia ja no, vähän kaikki vaatii paljon korjausta. Yhdestä reunasta ja lattiasta on jo aloitettu purku. 

Mutta eikö olekin suloinen? Se on rakennettu juuri samaan tyyliin kuin meidän vartiotupa, ihana mini-rautatierakennus.



Keltavuokot ovat meillä sydäntä lähellä sillä kun tänne muutettiin 10 vuotta sitten, oli niitä pari länttiä siellä täällä. Pyritään joka kevät auttamaan niitä leviämään sillä olisi ihana jos hetken meillä kukkisi vain vuokot ja sitten olisi vasta nurmikon vuoro.

Keltavuokot leviävät muuten parhaiten siemenistä, eli kun ovat kukkineet ja siemenet ovat saaneet vähän aikaa kypsyä, ajaa päältä ruohonleikkurilla (mieluiten sivulle heittävällä) ja silloin on seuraavana vuonna keltavuokkoja kaksi kukkakumpua vierekkäin, eikä vain yksi. 


Haravointia on saanut taas suorittaa, jäi märältä syksyltä näin keväälle ja koitan kauhian varovasti haravoida etten vie kevään kukkia mennessä. Haravoin kasat kukattomalle kohdalle ja sitten vain ruohonleikkurilta päältä, sinne katoavat lehdet nurmikkoon. 



Pihaa laitetaan kuntoon myös Rompetoria varten tottakai, aivan pian  eli 9.6. tulevat kesäiset markkinat ovat ihan mahtava kesäloma/mökkiloma/sisustusinspiraation aloitus, tästä tapahtumasivulle ja vielä ennättää mukaan myös jos sinulla on varaston kätköissä tavaraa, rompetta, astiaa tai muuta kipsun kapsua myytäväksi, laitahan sähköpostia info(miukumauku)parolanasema.fi 


Tässä pieni makustus muuten meidän juuri valmistuneesta puutarhapöydästä, tästä heti seuraavaksi, siitä tuli nimittäin aikas super, ja isokin!

Cleaning the yard, or park more like and watching the grass and leaves growing in an astonishing speed! We really have been pampered with warmth here, over +25 degrees everyday for so many days that I've lost count. Bliss!