torstai 28. huhtikuuta 2011

Peltinapit, kirjotut liinat ja keittiöpyyhkeet

Minulla on perintönä mummin ja äidin tekemänä runsaasti hienoja kirjottuja liinoja ja kankaita joita ei tule käytettyä, ei sitten niin millään. Vaikeimmat ovat nämä pikkuiset liinat, suunniteltu muinoin pienille sivupöydille, ähku, ei ihan istu omaan käyttöön. Joten minä laitoin niiden käyttötarkoituksen uusiksi..

Otin myös asemalta löytyneet todella virttyneet keittiöpyyhkeet (löytyivät edellisten asukkaiden jäljiltä kaapin perukoilta) pesun kautta uudelleen tuunattavaksi. Yhä hyvää pellavaa, näistä tiesin heti mitä niistä tulee. Ostin kunnon rautakaupan purjehdustarvikeosastolta messinkisiä sinkilöitä (siinä mukana tulee kaikki välineet) ja naputtelin ne pyyhkeiden reunoihin.

Suosittelen kyllä rei'ittämään pyyhkeet pienemmällä reiällä kuin mikä setissä tulee, muuten sinkilä ei siisti reiän reunoja hyvin ja kangas purkautuu, eli kannattaa hankkia perus rei'itinpihdit.

Pistin armeijan asepussitkin, tai mitkäköhän pussukkaiset ovatkaan, uuteen käyttöön. Näissä on nappeina kunnon läkkipeltiset napit, en olekaan moisia nähnyt usein, aikas makeat ovat!

Tyynyiksihän ne kirjotut liinaset pääsivät, ilman saksien käyttöä ja aina purettavissa! Lisää kuvia, tarinaa ja kaikkien muidenkin tuunauksien lopputulokset löytyvät taas Patinaa-palstalta täältä, kliketikliks.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Keväthommia



Marianpäivän kevään ennustus piti sitten aivan täysin paikkansa! Lehdet tulivat juuri niin kuin oksat silloin lupasivat, vau, tämän testin toistan taatusti ensi vuonna.

Upea viikonloppu piti minut pihalla kaikki päivät haravoimassa tuntikausia, vieläkin puuhaa piisaa ja lehtikompostorit ovat jo täynnä. Mieheke silppuroi lehdet sellaisella villillä imurin kaltaisella, menevät todella pieneen tilaan, oikeasti iso apu. 
Rusketustakin sain jo, enkä onnistunut onneksi käräyttämään itseäni, jopas. 

Kaikki vuokot kukkivat jo, tuntuu että sinivuokot jo lopettelevat...

Aivan kohta koko piha täyttyy kukkivista keltavuokoista, ovat levinneet aika mahtavasti kolmessa vuodessa kun siementen kypsyttyä vasta päästämme ruohonleikkurin irti. Tässä asemapuistossa eivät nämä kukat ole harvinaisuuksia, onneksi.
Tuntuu että herään taas eloon samaa tahtia kuin piha ympärillä, kesää ihanempaa aikaa ei vanhassa talossa voi olla, onneksi talvi on jo ohi. Ovet ovat auki portaikkoihin ja maalämmön voisi jo laittaa pois päältä. 
Tumma mansardikatto on paras lämmönvaraaja ikinä.

Ei malta odottaa että on pian taas enemmän tämmöistä...

Huomenna jotakin aivan muuta luvassa, nyt täytyy mennä järjestelemään sekaisia huoneita ja sitten nukkumaan, heissansei!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Arvontaa ja saarekepöydän teko osa 1

Kiitos ja kumarrus
kaikista kommenteista kirjaan, ihana kuulla että on jo onnistunut ilahduttamaan!
Tässä kirjasta jasmikkeita teillekin ja vinkki arvontaan,
nimittäin Ennenvanhan ihana Liinu haastatteli minuakin sivuille ja siellä on nyt myös viikon ajan mahdollisuus voittaa ei vain 1 vaan peräti 3 Vintagen viemää-kirjaa, tästä vain klikskliks osallistumaan. Kiitos Liinu jutustelusta!

Sitten vuorossa on meidän tämän hetkinen yksi projekteista, nimittäin saarekepöytä yläkerran keittiöön! Tämän pöydän kanssa on nyt käytetty melkein kaikki eko-tekniikat mitä mieleen tulee näin huonekalun kunnostuksen kanssa.

Upea pöytä löytyi tarkoitukseen ja loistavassa kunnossa, mutta tekemistä riitti. Maalit lohkeilivat joten Speedheater pääsi taas apuun sitä poistamaan. Mutta se kansi...
Upea, ainakin 3 cm paksu käännettävä pöydän kansi oli joskus varmaan 60-luvulla läärätty jonkinlaisella lattiamaalilla joka oli täyttänyt kaikki upeat kuluneet pinnan urat ja ei lähtenyt edes Speedheaterilla pois. Voiko olla, mutta niin siinä kävi..

Eikä meidän luotto-maalinpoistoaineella Uulan ympäristöystävällisellä aineella, johon turvaudumme aina tarvittaessa. Loistavaa ainetta, en kertakaikkiaan ymmärrä miksi kaikki maalikaupat eivät myisi vain, ja ainoistaan tätä: 
Hinta on sama kuin super-myrkyillä, tämä on suomalaista ja vaaratonta! 
Jos sitä ei saa sinun lähi remppakaupastasi niin vaadi sitä. Voimme suositella.

Joten, kun halusin pinnan niin terveeksi että voisin vaikka syödä siltä, päädyimme hiomaan pinnan. Ensin hyvin karkealla 40 hiekkapaperilla nauhahiomakoneella, seuraavaksi vähän hienommalla ja lopuksi 240-karkeudella ja 320 hiekkapaperilla. Hioimme kunnes puun pinta melkein hohti. Kaikki urat saivat olla, vanhat kolhut ja muut, hioin niin vähän kuin ikinä pystyin että sain vain hirveän maalitökötin pois.

Pöytää piti nimittäin myös korottaa vähän, olemme aivan lyhykäisiä ihmisiä molemmat mutta sen verran korkea pitää saarekkeen olla että voi työskennellä äärellä helposti. Korotusta varten mieheke höyläsi paksua parrua vähän sopivampaan paksuuteen käsin höyläämällä...

Sitten täytyikin porata pienemmät reiät, merkata kappaleet osumaan toisiinsa merkkauspiikeillä, porata suurempi reikä, tehdä tapit paksusta pyörökepistä ja vielä tapittaa toisella tapilla jotta jatkot eivät pyöri paikallaan. Kamalasti hiomista että osat istuivat jalkojen jatkoiksi hyvin.... huh mikä lista!

Ja kittaus aivan perus puukitillä ja taas ankaraa hiontaa ja kittausta ja hiontaa. Mitään uutta pöytää tästä ei yritetäkään tehdä mutta ehdottomasti toimiva. Nyt on jo melkein valmista---
Sitten olisi vielä vain se maalin valinta, joten kysäisen teidän mielipidettä:  
Kumpi harmaa olisi mukavampi?
tällä värillä sitten maalaamme rungon, emme kantta, antaa siinä puun patinan näkyä. Löytyisi helmenharmaata ja lämpimänharmaata pellavaöljymaalia, mitäs sanoisitte vai olisiko se hieman sekoitus molempaa?
Pian valmis lopputulos kunhan vain maali sitten kuivaa...


Thankyou so much for all the comments on the book! Great to hear that it's already giving inspiration.

Here is our current project at hand, namely our island for our upstairs kitchen! It's an old, wonderful table that we needed to fix for the use: To raise it up a little to make it a better working place and remove the bad paint that had been smudged on the surface. The deck of the table seemed hopeless first: We tried our infra-red paint-remover, didn't work, we tried our super-good ecological paint-remover-gel from Uula, a finnish manufactorer, didn't work (it always works!), not this time because the paint was in the deep grooves. So, we sanded it, carefully and and preserving as much as possible of the patina. Now, after all the work it's nearly finished, just need to choose the paint, natural linen oil paint ofcourse! Which of the greys do you think is better?

torstai 14. huhtikuuta 2011

Kirja!

Nyt se on saapunut! 
Sitä on nii-in odotettu täällä, välillä valvottu melkein kuin malttamattomuus on äitynyt oikein pahaksi, huokailtu päivittäin, ja nyt se valmis.
On sen tekeminen ollut niin  
mahtavaa, työlästä, uuvuttavaa, ihanaa, inspiroivaa ja samalla palkitsevaa.
Vau, siinä se nyt on.

Tässä aivan muutama aukeama monilta sivuilta, antaa vähän inspiraatioon käynnistystä ja lisämakustuksia kirjan sivuilta, paljon tätä ja enemmän on kansien välissä luvassa.


Miehekkeen kanssa työstimme kirjaa viime vuoden aivan kahdestaan, Wsoy toteutti unelman ja on se kyllä vaan niin, ihana, kun suoraan sanotaan. Nyt voin taas näyttää kotoa kuvia täällä blogissakin, ja paljon onkin luvassa nurkkia ja esineitä ja paikkoja joita ei ole voinut näyttää lain. Huh, nyt ei pitele mikään...

Lisää backstage-jutustelua ja paljon lisää kirjaan liittyen on luvassa ensi viikolla Ennenvanhassa, ja myös arvontaa!

Mukavan innostavaa keväistä viikonloppua kaikille!

The book is finally here! This is what me and my hubby have been devoting our lifes to for the past year and here it is. It's been a lot of hard work, rewarding work and fantastic work to get it finished, Wsoy made the dream come true and we are so super happy. Vintagen viemää is the name of the book, it's full of decoration inspiration and jam packed with DIY instructions for anybody inspired by vintage objects and personalized home. Click here to see info on it (sorry in finnish).

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Paitatyynyt ja 101

Raidat on nyt niin mieleen, sanotaan vaikka että heh, kuuminta hottia, ja parhaat ovat raikkaat paitaraidat ja siniset sävyt. Hyvä kun kävimme kaapit läpi ja veimme UFF:in laatikkoon vaikka mitä sillä samalla valikoin kaikki miehekkeen ei-kivat-tai-liian-pienet-ja-ei-mieluisat-paidat uusiokäyttöön.

Yksi näytti tuolta aivan aluksi...

Hain Eurokankaasta myös paitakangas-laarista tyynyn kokoiset palaset erilaisia parilla eurolla, ompelin osaan nauhat, osaan napinlävet ja käytin äidin perintönappeja kaikkiin.

Ja niistä syntyi parhaat makuuhuoneen tyynyt ikinä, röyhelöisen tyynyn teinkin jo vähän aikaa sitten ja sen teko-ohjeet löytyvät täältä.

Ostin samalla pikku palan Amy Butlerin kangasta kun oli niin mukava kuosi (tuossa vasemmalla) mutta kaikkein mieluisin tuli tuosta toisesta, johon väkersin (vaikka on muuten epämieluisimmat ommeltavat minusta ikinä) tiheän rivin napinläpejä. Tuli tuollainen tineK-mainen tyyny. Hinta kankaalle Eurokankaan laarista sellainen 1,50 e.


Pääsin myös kertomaan muista oman mielen kuuminta hottia ja nappi-jutuista 101 ideaa-lehden palstalle, joka löytyy uusimmasta lehdestä!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Viikko yhdessä hetkessä

Viikko hurahti nopeasti ihan huomaamatta melkein, joten ajattelin kuitenkin vielä jaata ne parhaimmat hetket!

Ruoho jonka istutin kasvaa aivan kohisten, monta milliä päivässä


Super-öky-herkku Panettone perjantain karkkipäivän sallituksi makeaksi oli kauan kaivattu, Aku Ankan sanoin, tavaratalo Tukkimiehestä Huhhuh-päiviltä kotiin haettu (keksittekö jo mitkä päivät?)


Samoilta huhhuh-päiviltä nappasin mukaan upeat, siis ihan pysäyttävän upeat liljat halvalla, oli täysi yllätys kuinka kauniit kukat sieltä nupuista alkoikaan kuoriutumaan. Näissä on, näin kauniisti sanottuna, aivan uskomattoman voimakas tuoksu, voisi sanoa että pökerryttävän tainnuttava. Mutta ei se mitään kun ovat niin tavattoman kauniita! 


Oi, oi, melkein viikko jo ostosta ja näyttävät aina vain paremmilta...


Ja vielä viikonloppuna oli paljon ystäviä vieraina, ja sitten muuten pelattiin, nimittäin lautapelejä oikein urakalla. Mehän vähän ikäänkuin keräämme näitä, mielenkiintoiset kaupoista ja harvinaiset edullisesti kirpputoreilta. Oli muuten loistavaa, pitkästä aikaa! Vinkkinä hyvistä lautapeli-apajista voin antaa Hämeenlinnasta löytyvän Lelushopin, on mistä valita ja erikoisuuksiakin löytyy. 

Huomenna se lupaamani inspiraatio, nyt nyt varmasti!

Ja on tällä viikolla luvassa muutakin....

The week flew by, but here are the best highlights: the barley I sew is groing like crazy, the panettone we bought was the super-delicacy of the week and the fabulous lilys I found really cheap surprised me totally when the buds opened. Oh how unbelievably beautiful and also what a strong scent! Weekend was reserved for friends and board games, lots and lots of board games, it was tremendously fun, recommend it to everyone!

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kevään ennustuksia

Kiirus-työviikon vuoksi pääsin nyt vasta raportoimaan ehdottoman tarkkoja tieteellisiä tuloksia,
joten pitemmittä puheitta,
koivunoksat ennustivat
todella tarkan mittausprosessin päätteeksi,
että tämän kokoiset lehdet pitäisi olla koivuissa ulkonakin, palttiarallaa 27. päivä huhtikuuta,
ainakin täällä Parolan korkeuksilla.
Sillä vain 4 päivää meni lehtien putkahtamiseen!

En olisi tosiaan uskonut...

Kun seuraavana aamuna ulkona odotti jälleen lisää lunta ja asema puisto näytti tältä. Nyt 4 päivän vesisateiden jälkeen, aivan jo joltakin muulta, jihuu.

Tällä viikolla luvassa ainakin jotakin pehmeää inspiraatiota, mukavia lumensulatuspäiviä!

The week has started out lovely, muddy, but at least the snow is melting and fast because of the rain so that makes the mud lovely. 
It took 4 days for the leaves to appear on the birch branches so, that should mean, based on this highly scientific method that on the 27. of April equal size leaves will be on the treebranches outside. Really hope so...