tiistai 23. tammikuuta 2018

Kodinhoitohuoneen remontti osa 1


Sitten olikin kiire-lokakuun hurjin remppa vuorossa, nimittäin yläkerran kodinhoitohuone. Päätettiin ottaa samalla puukuitupuhallus koko yläpohjaan ja siinä samalla meidän kannatti korjata tulevan kodinhoitohuoneen eristys. 


Huone on aina ollut keittiön yhteydessä lisä-apuhuoneena selkeästi ja talon toisessa päädyssä lähes identtinen mutta peilikuva huone (miehen työhuone, klik tästä sinne) on talvella aivan tavattoman kylmä. Eli tämän tilan eristys piti tehdä ihan uusiksi (niin kuin myös sen toisen huoneen joku päivä). Seinät voitaisiin puhaltaa samalla puukuidulla jos vain tehtäisiin lokerot joita puhaltaa. Kun kerran 10 cm naurettavan ohut eristys ei toimi niin laitettiin sitten 25 cm!

Ihanat oikein leveät panelit ovat kahdella seinällä ja nämä saavat jäädä, maalin vedän kyllä pintaan sillä tänne kaivataan valoa ja huoneessa on vain yksi pikkuinen ikkuna ylhäällä korkealla erkkerissä.


Tässä tarvittiin apua että ehdittäisiin aivan hullun pian tulevaan puhallus-päivään joten Hirsiberian Ville ehti onneksi jäämään meille vielä hommiin.


Uudet palkit rakennettiin mitallistetusta kuusesta ja kakkoskakkosesta, taakse piti jättää tuuletusrako kattoa vasten (vanhat pystyt hirsipalkit antoivat siinä riittävän syvyyden) ja seinien takana ovatkin mansardikaton helman tuuletustilat. Tuulensuojalevyllä vuorattiin seinät kauttaaltaan ja kaikki raot piti huolella tilkitä pellavalla tai ilmansulkupahvilla, ettei puhallettaessa puukuitu tursuaisi sinne tuuletustiloihin. Vaikein oli tuo mansardi-aumakaton sisänurkka, se eristettiin puukuitueristelevyllä, sillä sitä ei voinut puhaltaa, tiukka kolo ja se olisi jäänyt arvailuksi että menikö puhallusvilla kolon pohjalle asti.


Toiselle pintapuolelle tottakai taas muoviton ilmansulkupahvi ensin. Pinnaksi oltaisiin haluttu tähän ihana shiplap-panelointi, mutta sen olisi pitänyt olla juuri samankokoista kuin alkuperäiset seinät vastakkaisilla seinillä ovat ja kun kiireellä tehtiin niin sellaista ei löytynyt valmiina ellei siihen oltais laitettu kunnon läjä kahisevaa.

Mikään gyproc ei tulisi mieleenkään mutta uusi eko-kipsilevy Fermacell kävisi nyt täydellisesti. Se on niin kovaa ja kestävää että se yksin voisi olla seinissä tukirakenteena ja seinät voitaisiin eristää ontelopuhaltamalla takaa. Se ei siis ole samanlaista kuin tavallinen kipsilevy joka halkeaa pienestäkin iskusta, tämä on painavaa tavaraa. Pelkkää kipsiä ja paperikuitua, ei liimaa vaan puristettu kasaan. Painoeron todella huomasi kun verrattain pieniä levyjä kannoin taloon. Hiki tuli!

Ja vain pystysaumat tarvitsi ruuvata kiinni palkkeihin, mitään poikkisaumoja ei tarvinnut miettiä, niin kätevää.


Haaveena olisi sitten käsitellä tämä kipsi-pinta savirappauksella itse, katsotaan sitä kun lämpötila on täällä huoneessa taas keväisempi. 

Me ei käytetty saumoissa nyt liimaa sillä ajatus siitä tökki sekä huone oli kylmä kun työtä tehtiin, koko tila olisi pitänyt saada lämpimämmäksi että liimaa olisi voinut käyttää. Katsotaan miten käy ja kuinka savirappaus onnistuu, ollaan koekaniineja.

Tehoremontti oli siitä kanssa mukavasti erilaista kun piti tehdä kerrankin todella nopeita valintoja ja ei voinut jäädä märehtimään jokaista ideanpoikasta. Aika virkistävää kun itse olen taipuvainen vähän liiallisiin pohtimisiin rempan kanssa.



Tässä vielä seiniä hivenen keskeneräisenä, kaikki saatiin hienosti valmiiksi ajoissa, huh! Tuo hauskan näköinen kolo tuolla kulmassa vie mansardikaton ryömintätiloihin, siihen tulee vielä lopuksi pikkuinen ovi.


Sen jälkeen sai eristää, tässä Ekoeriste puhaltaa katon kautta Nativo-puukuitua seiniin ontelopuhalluksena ja kyllä kävi nopeasti.  Tässä ero esim. selluvilla-puhallukseen on suurin että mukana ei ole liimaa tai mitään nestettä eli sitä ei ruiskuteta seinien pintoihin. Ekstra-plussana, eriste ei siis painu tai lohkeile kun se on puhallettu tiiviiksi yläpuolelta. Oman haasteen taas toi onteloiden suunnittelu että kaikki saa puhallettua mutta jos tällainenkin haastava monikulmainen nurkka onnistuu niin perusseinät ovat helppoja nakkeja.

Seuraavaksi siirryttiin puhaltamisessa ullakolle ja siitä vielä lisää. Tästä olen eniten innoissani tässä remppa-rupeamassa, sillä tänä talvena meillä ei palella enää niin kuin ennen. Toki kodinhoitohuoneen jätti-harppaus valmiimmaksi on ihan superia mutta kyllä tästä viluilijasta on vaan niin mukava kun ei palele entiseen tapaan.

This is the future laundry room that we also renovated at the same time with everything else in October, mad deadline! We wanted to improve the insulation of this cold room at the same time as we were having the wood fibre insulation to the attic, so no time like the present. We re-did everything on the walls and the ceiling to get a 25 cm thick wood fibre insulation there and the materials are all eco of course. 

Plasticfree windproof sheet, plasticfree windproof cardboard and eco Fermacell fiberboard. We got the room's walls ready just in just for the insulation work, wau! Then it was time for the attic above, more on that next.. 

tiistai 16. tammikuuta 2018

Puukuitueristämistä ja kylpyhuoneen remontti osa 2



 Remontista jatketaan taas, nimittäin eristämisestä vuorostaan. Kun raadettiin lokakuu että saataisiin  valmista niin kiirehdimme tietenkin tulevan eristepuhalluksen takia. Tarkka deadline sai remontissa aikaan tehokasta säpinää ja ehdimme täydellisesti marraskuun alun puukuitueriste-puhallukseen mennessä saada kaikki valmiiksi mitä pitikin, vähän meni yötöiksi mutta ehdittiin!

Vielä parisen kuukautta takaperin en edes oikein tiennyt mitä on puukuitueriste, luulin tosissaan että ekoeristeistä valittavina on vain selluvilla ja tavallinen puru jos puhallettavaa eristettä halusi. Tuli perehdyttyä kunnolla Huntonin Nativo-puukuitueristeeseen ja olin samantien täysin myyty. Lämmönvarastointikyky on peräti kaksinkertainen verrattuna mineraalivillaan ja parempi verrattuna selluvillaankin. 

Mutta se mikä minut todella vakuutti on että tämä eriste ei painu. Aseman vanhat turve-eristeet ovat 90 vuodessa painuneet peräti 10 cm ja veto on aikamoinen paikoin, ja nyt puhallettaisiin lisä-eristettä ympäri taloa. Ja tietenkin se että kyseessä on pelkästä puusta tehty eriste joka hengittää niinkuin pitääkin oli jo prioriteetti ykkönen. 


Haaveilimme alkuun että olisimme puhaltaneet vain aseman kylpyhuoneen ja vedenjakohuoneen lattiat ja puolihulluina olisimme tehneet työn itse, mutta tämä olisi ollut kyllä erittäin haastavaa. Kun perus-selluvilla-puhalluskoneet eivät jaksa puhaltaa tuhdimpaa puukuitueristettä ja oikealla paineella puhaltaminen olisi ollut suorastaan rakettitiedettä, en tiedä olisimmeko säästäneet tässä lainkaan. Kun vielä päätimme että otetaan nyt muutakin lisäeristämistä samaan syssyyn, niin hommaan valittiin tottakai ammattilaiset.

Marraskuun alussa karautti jättirekka Ekoeristeeltä pihaan ja homma aloitettiin alapohja-puhalluksilla. Mehän saimme siis vain katsella rankan remonttikuukauden jälkeen ja tämä jo itsessään oli nautinto kun osaavat tyypit pistivät hösseliksi.




Tässä vielä suurempi kylpyhuone ennen puhallusta (täältä löydät aikaisemman remonttijutun huoneesta), aivan ensimmäisenä tarkistettiin vielä eristesyvyys ennen kuin homma alkoi ja sitten saikin olla kameran kanssa tarkkana sillä puhallus kävi niin nopeasti että hyvä kun ehti kuvaamaan.



Talon toisessa päädyssä olevan pikkuisen vedenjakohuoneen alapohja (joka rakennettiin uusiksi täällä) kesti vain noin 10 minuuttia puhaltaa valmiiksi, tämä kävi ihan käsittämätöntä tahtia.



Seuraavana oli vuorossa aseman alakerrassa yli tuplasti suurempi kylpyhuone ja ei siinäkään tainnut edes puolta tuntia hujahtaa kun koko huone oli yksi eristemeri.




Rekassa olisi riittänyt eristemateriaalia useamman talon tarpeisiin ja useammin kuin kerran on kuulemma taloprojekteja tullut saman päivän aikana lennossa naapurustoihin kun ovat Ekoeristeeltä jonnekin kohteeseen lähteneet. Tuo päivä ei ollut yhtään erilainen ja rekasta riitti kevyesti toiseenkin taloon meidän jälkeen materiaalia. 


Puhalluskone oli rekan sisässä ja puukuitu-paaleja hävisi sen nieluihin tehokasta tahtia. 


Vaikka puhaltaessa näytti että homma on todella pölyistä, painui painava puukuitu nopeasti ilmasta alas eikä leijaillut estoitta pitkin huoneita, omasta mielestä iso plussa ja saimme purkuvaiheessa itse suuremman sotkun aikaiseksi. Tämä pikku pössy hoitui pienellä imuroinnilla ja huoneiden ovia ei tarvinnut muovittaa kiinni. 


Ekoeristeeltä vielä näyttivät meille minkä verran eristettä kuuluu painella lopuksi kasaan. Eli vain kevyesti kummuille lattiavasojen välistä, niin että päälle laitettava ilmansulkupahvi jää hitusen myös kummuille ja lopullisesti sen suoristaa lattialaudat. Näin tulee tiivis rakenne ja ei jää ilmataskuja lattian alle.




Päivä oli pakkaspäivä ja oli ihana huomata miten ilman eristeitä olleet viluiset huoneet muuttuivat hetkessä lämpimiksi kun eriste oli paikoillaan. Saatika verrattuna siihen millaisia näiden huoneiden lattiat olivat ennen purkuakin, siis vau.

Aikaa oli päivässä vielä vaikka kuinka ja seuraavaksi siirryttiinkin huomattavasti korkeammalle eristämään ja siitä lisää pian! 

It was time for insulation after the huge renovation of October and here is some info on what we chose and why.

It was absolutely certain that we would only use eco-insulation because the house needs to breathe just like it always has. We didn't even know of Hunton's Nativo-woodfiber insulation really before, I thought that there is cellulose wool or cutter swarf to choose from. But when I got to know it, it was a no-brainer that this is our insulation. The heat binding capabilities alone are double that of non-eco mineral wool and even better than cellulose wool. But the most important part for us was that it doesn't sink with time at all.

Ekoeriste did the insulation work for us and it was a joy to watch the pros at their work after such an intensive reno month. They started with the two floors in the bottom floor of the station and they were so swift with the insulation work that it took only 10 minutes in the smaller maintenance room and under half an hour with the large bathroom floors. The warmth in the rooms was instant, it was a cold November day and immediately as wood fiber was there, the cold was gone.

We had plenty more insulation done during the same day, next it was time to go from the ground floor to the attic at the station, more on that soon!


-Tehty blogiyhteistyössä Ekoeristeen ja Huntonin kanssa