Taukotupa osa 1

Muistatteko tämän pikkuisen tönön, taukotuvan? Täällä esittelin sen ensimmäisen kerran ja sen jälkeen sen remontointi sai odottaa työkiireiltä vähän pidempään kuin arveltiinkaan. Kun ei aikaa kerta kaikkiaan sille riittänyt ja arviolta satavuotias talo kaipasi sellaista pelotonta ammattilaista vetämään täysin vino tönö suoraksi, palkattiin siis moinen ammattilainen. 

Perinnekirvesmiehen nimeltään Pintaliipparit taidoilla tämä hoituisi sillä kaiken maailman ratkaisuja tönöön piti keksiä sitä mukaa kun korjaus eteni.

Taukotupa oli nimittäin aikas laho vähän sieltä täältä ja eihän siinä olisi mitään järkeä pistää kaikkea uusiksi koska silloin kannattaa jo rakentaa ihan uusi talo. Eli kulunutta ei vaihdeta uuteen siksi vain että se on kulunut, tämä oli korjausmentaliteetti. Jos rakenne voidaan tukea vaikka vieressä on vähän lahonnut osa (koska sen purku aiheuttaisi domino-efektin jolloin koko seinä lähtee), se tuetaan ja pahalta näyttävä lauta, jos se on yhä kovaa puuta, saa jäädä, tottakai. 

Alapohja oli jäänyt jo osittain matkasta siirrossa sillä se oli laho muovimaton ja sinne lisätyn mineraalivillan ansiosta. Loput jääneestä alapohjasta saikin sitten lapioida säkkiin kun tämä loistava kasvualusta = mineraalivilla oli pitänyt kaiken märkänä. Käsittämätöntä että tupa kesti siirron itseasiassa, mutta onneksi kesti.

Taukotupa oikeni heti ammattilaisen käsissä! Se sai alle uudet runkopuut sivuille vanhoista hirsistä (tällaiset siinä olikin ollut joiden avulla se on ollut helppo nostaa ja siirtää kun tupa on vaihtanut paikkaa). Alimmat seinäpanelit oli pakko vaihtaa kun lahoja osia paikattiin ja samaa profiilia löytyi vain pohjamaalattuna joten sellaista oli pakko ostaa.

Seiniin tiputettiin Huntonin käsinlevitettävää puukuitueristettä sinne minne ei voinut levyversiota ujuttaa. Purut olivat seinistä jo tippuneet pois aikoja sitten ja loput meidän pihaan. Kuvassa näkyvä vasen kulma oli pahiten vaurioitunut kun vuosikymmeniä vuotanut katto oli lahottanut sisällä olevan nurkkapuun. Tämä tuettiin seinän sisästä lahon puun vierestä uudella puulla ja ulkopanelointi kun oli kuitenkin vielä tarpeeksi ehjää ja sisäpanelointi myös, sai elämää nähneet osat jäädä niille sijoille.

Alapohja rakennettiin siitä puutavarasta mitä varastosta löytyi, ja eristettiin vähän sekaisin jo olevista eristeistä, alle Huntonin tuulensuojalevyä, eristeeksi Huntonin puukuitueristelevyä, vanhastaan varastossa olevaa pellavaeristelevyt sinne vaan ja säästettiin tässä paljon. Sama periaate katon lisäeristyksessä. Vaikka katto oli ihan purkukuntoinen, sen alla olleet sisäkaton purut olivat ihan ok ja ja saivan jäädä sinne. Mukaan laitettiin vähän vain ekstraeristettä.

Mieheke sai sitten loistaa vuorostaan ja rakensi osaavasti kolmiorima-huopakaton päälle, onneksi on niin osaava hän. Minä avustin ja kokkasin, en ole oikein parhaimmillani yläilmoissa, menisi pelkäksi konttaukseksi kun hirvittäisi liikaa.

Ikkunat lähtivät korjaukseen osaavalle kunnostajalle Tmi Olscool ja niistä lisää uudemman kerran nimittäin niin surkean näköiset kuin ikkunat olivatkin niin ihan kovaa puuta yhä ja täysin kunnostettavissa! 

On se huopakatto vaan niin hieno! Ja johan näyttää paremmalta kuin ennen vaikka vielä on paljon puuhattavaa. Nurkkalistoja uusia vielä tarvitaan (meiltä löytyy niihin loistavaa vanhaa lautaa), oven päällipinnalle varmaan tehdään vähän jotakin ja paljon rapsutusta sekä pellavaöljymaalausta luvassa. 

Lisää tästä kun hommat etenee pienessä vaaleanpunaisessa taukotuvassa :)

Ihanaa lämmintä tiistaita kaikille!

We had some renovation done to this old railway building that has worked as a break room for railroad workers and is about a hundred years old! It had spent its days for the past decades as a kids playhouse and was in a truly ramshackle shape. But not beyond repair!

We had a traditional carpenter straighten the frame and build a new bottom and a new roof to it and my husband did the fantastic felt roof on top. The insulation was done with eco materials, Hunton woodfibre and some linen insulation we had left over in storage. 

The idea is, we don't fix it too much because there is no sence in such, then you might as well build a new one. If it is worn and seamingly bad but not rotten, it will stay. It still has a lot of hard wood that just looks bad to the eye and needs good linseed oil paint on top. 

Most of the damage had been caused by a leaky roof so never let your roof leak. Also bad was the rockwool in the floor and plastic flooring on top (added decades ago) that made sure the floor stayed wet from season to season.  Now the structure breathes and dries naturally as it had done for decades before.

Even the windows were still completely repairable and they turned out gorgeous, more of that to come!