keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Toimistokaappi


Työpöydällä lähtee useimmiten tavarat vähän leviämään ja melkein lisääntymään ja lopputuloksena tuntuu olevan kunnon ajoittainen kaaos. Välillä tuntuu vaikka kuinka paljon pöydällä olisi alaa, sitä ei tunnu olevan tarpeeksi. Tajusin että tottakai sitä tarvitsee nyt keksiä tämä työpiste ihan uusiksi ja laittaa asiat kaappiin, toimistokaappiin!

Toissa kesänä löytyi tähän niin täydellisesti sopiva kaappi varastoon mutta idea syntyi vasta vähän aikaa sitten. Kaappi joka nielee kaiken pois työpöydältä, printteriä myöten ja näyttää niin hyvältä että ovet voivat olla auki. 



Siitä tuli aika mahtava vaikka itse sanonkin ja modailun jälkeen, hurjan viehkeä verrattuna alkuperäiseen. Ohjeet muodonmuutokseen ovat nyt maaliskuun Unelmien Talo & Koti-lehdessä ja ennätät vielä nappaamaan vinkit omaksi.


Luonnospaperit ovat aiemmin tehdyssä lokerikossa, josta löytyy kuvaa instasta, täältä. Tärkeät paperit ja kaikenmaailman muut säilytettävät ovat nyt schäfer-laatikoissa ja vanhoissa tallelokeroissa ja ne löytyvät kun niitä tarvitaan, aivan mahtavaa.


Tuossa onkin taustalla seinää, josta vähitellen kuoriutuu vanhempaa tapettia esiin ja täytyy näyttää miten helposti se käy kun tarvitsee tehdä tapetti-arkeologiaa, siitä pian lisää ja katsotaan mitä muuta tässä ennättää kun kotona enimmäkseen nyt puuhaillaan. Hyvää aikaa puuhailla!

My desk usually ends up filling up with all sorts of stuff and it took a while to realize that I was missing a home office cabinet! Something that could hold everything, also the printer and still look so good that you can leave the doors open. So this is the cabinet that came out of that and the instructions for the makeover is in the March issue of the magazine Unelmien Talo & Koti, check it out if you're in need of an idea for a cute as ever storage solution!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Rompetoria!


Torjutaan ahkerasti harmaata maaliskuuta nimittäin nyt voi alkaa odottamaan jo Rompetoria ja se on paljon kivempaa! Kiireisen talven perään tekee ihanan hyvää kun saa muistella viime vuoden lämmintä ja tavattoman aurinkoista päivää kun aseman piha, puisto ja makasiini sekä asema itse täyttyi väenpaljoudesta ja myyjät toivat parastaan aarrekätköistä löydettäväksi, ai että mikä päivä ja nyt se tulee taas, jee!


Parolan aseman Rompetori 2020 on jälleen 6.6. lauantaina klo 10-15 ja tapahtumasivulta facebookista täältä, klik, löydät paljon lisää pitkin kevättä sillä laitan kuvia, infoa ja makupaloja kaikesta mitä on tulossa. Nyt on jo kolmas Rompetori vuorossaan ja tästä alkaa aina kesä! Tyhjennetään varastoja ja löydetään uusia sekä vanhoja aarteita, tuliaisia mökkeilyreissulle ja niin monia ihanuuksia että kannattaa tulla paikalle ja kaverin kanssa.





Asemarakennus täyttää tänä vuonna itseasiassa 100 vuotta, komea pyöreä numero joten laitetaan koreaksi jälleen tänä vuonna heti kesän kynnyksellä 6. kesäkuuta!


Let's take a break from the grey March weather and start planning for the Parolan aseman Rompetori 2020 which is a summer flea market event we are arranging for the 3rd time this year! On 6th of June Saturday, from 10 am to 3 pm our station, the old warehouse and whole park is filled with vintage, antique and old finds. Lot's more to come, can't hardly wait!

perjantai 20. joulukuuta 2019

Joulua ja pöydän tuunaus


Pieni loma on luvassa jouluna ja ihanaa miten päivät tänä vuonna asettuu niin että koko viikon saa rentoutua ja olla vähän pausella. Joulun koristelut on meillä pikkuisia tänä vuonna, enemmänkin tekee mieli koristaa talveksi. Tässä vähän juuri sellaista inspiraatiota selättämään etelän pimeää keliä. 

Joulukuuksi tuli tehtyä tällä kertaa pöytätuunaus Unelmien Talo & Koti-lehteen ja tämä onnistui upeasti simppeleillä liikkeillä. Vanha tammipöytä oli ennen alakuloisen oloinen ja meidän kesäkuisella Rompetorilla se ei löytänyt uutta kotia, joten tiesin että on sen vuoro muuttaa muotoaan.  Vaaleankuulas tammipinta on niin ihana, tahtoo enemmän tätä!


Teko-ohjeet löytyvät nyt juuri Talo & Koti-lehdestä ja tästä pöydästä tuli nyt niin mieluisa että ei sitä tee mieli myydäkään enää. 


 Ihanan rentoa joulunaikaa kaikille, muistakaa ottaa löhöilyn kera! 

Have a relaxed holiday week!

maanantai 18. marraskuuta 2019

Säkkejä, heijastimia ja kynttilöitä



Ihan justiinsa, alle viikon päästä on taas ihanat Joulumarkkinat asemalla lauantaina 23.11., tästä tapahtumasivulle klik, ja oma myyntinurkka täyttyy kovaa vauhtia! 

Tänä vuonna tein ensimmäistä kertaa omia soijavahakynttilöitä myyntiin, tottakai eteerisillä öljyillä ja nämä ovat pieniä tuoksueriä omista suosikkiyhdistelmistä. 
Etiketit voimapaperista, lasipurkit aidoilla korkeilla, myös alumiinipurkeissa, näillä on ihana tuoksutella huoneeseen aivan mahtava uusi tuoksu.


Paperisäkit monilla teksteillä on myös säkkikaupassa ja nyt myös varastossa säkit kierrätysteksteillä ja kaikelle mukavalle ja tarpeelliselle, villasukkia unohtamatta.



Julisteet jotka saavat nauramaan silloin kun jokin tuntuu no, todella hankalalta, ovat tosi tarpeen, ja tottakai kunnon kultaisin kirjaimin 
V... että on hankalaa-julisteita on saatavilla mustana ja haalean roosana, näillä pystyy taas nauramaan ja malttaa jatkaa.



Rusettiheijastimia on kolmessa värissä ja kahdessa mallissa tuttuun tapaan, näillä on mukava näkyä pimeässä!

Näitä kaikkia tuotteita postittelen myös helposti, tästä löydät blogi-puodin, klik.



Lauantaina 23.11. klo 11-16 on luvassa taas Parolan aseman Joulumarkkinoilla mahtava kattaus myyjiä, aarteita, löytöjä, vintagea ja herkkuja tottakai, tapahtumasivulla paljon lisää, tervetuloa!

Our Christmas market is just around the corner on the 23rd of November from 11-16 and finds, treasures, new and vintage and treats and delicacies are in store again! Here are some of the treats you can find in my corner, paper sacks, bow reflectors, statement posters and new soy wax candles, can't wait for Saturday :) Here is a link to the event page, click!

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Valmisteluja aulassa


Kaikki on aikaslailla vielä aivan sekaisin mutta ihanasti hyrskyn myrskyn aseman aulassa kun laitellaan Joulumarkkinoita taas valmiiksi! Oma myyntinurkka alkaa valmistumaan vähitellen, jättilokerikko pääsee ensimmäiseen testiin ja täytetään piripintaan.


Pelastin hopealangat sisälle pakkasilta kun en halunnut että niille käy vielä huonosti ja yllätyin miten aula tuoksuu nyt aivan kukkakaupalta, parhaimpia tuoksuja mitä on olemassa! Markkinatunnelma alkaa kuin itsestään kun saamme paikat kauniiksi ja tällaiset tuoksut tulvii tilaan, vielä kun nurkat täyttyvät myytävistä ja ihmisistä, sitten on tosissaan hymy herkässä.


Säkkikaupan valikoiman lisäksi myynnissä ovat tottakai rusetti-heijastimet mutta myös yllätyksiä sekä merihenkisiä boho beach-talvikoristuksia, joita ei tarvitse kerätä pois joulun jälkeen. Simpukoita, meritähtiä ynnä muuta ihanaa, ja asenne-julisteita! 


Kerron muista yllätyksistä lisää aivan tuotapikaa, rentoa keskiviikkoa!

Preparing for the soon to come Christmas market event on the 23rd of November and everything is mixed up and a beautiful mess at the moment. More of inspiration to come!

torstai 7. marraskuuta 2019

Kranssi saniaisista


Vielä ehdin ennen lumia, tai siis eihän täällä etelässä vielä lunta ole, mutta ehdin kuin ehdinkin kerätä kranssimateriaalia. Ystävä teki huippukransseja pajusta ja minä olin todellakin siinä vaiheessa syksyä niin hitaalla että en ennättänyt kerätä vihreitä oksia kun kaikki puut olivat jo tiputtaneet lehtensä. Mutta ei haitannut, tuli testattua pitkään mietinnöissä olleita saniaisia.

Juuri niitä syksyn ruskeita, saniaisien rippeitä mitä ei enää ehkä arvosta mutta voi miten kauniit ruskean sävyt niissä on. Kesällä kun poimii suuren saniaisen oksan niin sitä ei kotiin saa ilman että se kihartuu käkkärälle jos sitä ei laita veteen matkan ajaksi, joten tiesin että nämä käyttäytyvät samoin syksylläkin. Ihanaa herkkää kiharaa luvassa kun saavat kuivua hitaasti. 


Keräsin naapurin tontilta luvan kanssa ison korillisen saniaisia ja lisääkin kävin hakemassa ja tein kaksi jättikranssia.

Pohjana käytin Parolan rottingin rottinkirenkaita ja ohuella, hyvin ohuella rautalangalla kiinnitin saniaiset paikalleen. Kokoaminen täytyy tehdä kun oksat ovat pihalta juuri haettuja, anna niiden kuivua enintään pari tuntia. Rutikuivat saniaiset murenevat sormiin.

Sitten annetaan kuivua rauhassa vaikka vähän viileässä ja voi miten sitä kiharaa onkaan luvassa. Mitä viileämmässä kranssit kuivuvat, huomasin että sitä vähemmän oksat rypistyvät. 



Aivan mahtavia kiharapilviä niistä tuli! En tiedä kuinka kranssit ulkona kovassa tuulessa ainakaan pärjäisivät mutta laitetaan ehkä testiin niin tiedetään, toinen ainakin jää sisälle ihastuttamaan, tai sitten molemmat. 


Vielä pitäisi ehtiä keräämään etelässä saniaisen oksia ja jos ne ovat jäässä, tuo oksat sisälle hetkeksi ja tee kranssi sitten heti kohta tai kokeile onnistuuko vielä. Nämä väsäsin itse juuri viime sunnuntaina.

Nämäkin kranssit pääsevät koristamaan jouluksi kotia ja tottakai Joulumarkkinoilla aulaa. Ihan pian ovat markkinat taas luvassa, aivan mahtavaa fiilistä luvassa jälleen kerran!

I made wreaths, really big ones with a rattan ring in the center, and I made them from dead ferns. That's right, dried up ferns turned beautifully tanned and all different shades of brown after frost and autumn. Winter is just around the corner here in the southern Finland, but there is still time to gather some of these and DIY some curly fern wreaths. They turned out lovely, didn't they?

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Ulko-ovia


Meinasi aivan unohtua näyttää meidän vartiotuvan ovi-vaihdoksia nimittäin nämä kuvat ovat jo hetkisen odottaneet vuoroaan mutta ei se mitään, nyt on ovia ainakin testattu jo hetkisen ja yhä voi hymyissä suin kehua.

Tässä näkeekin vanhat ovet, eli vartiotuvan ovet oli vaihdettu joskus 60-luvulla falskaaviin, erityisen rumiin paneelioviin, jotka eivät ihastuttaneet silmää taikka asujia, kylmää kyytiä sai näissä eteisissä.

Onneksi Museovirasto on tehnyt ihania julkaisuja ja korjauskortistoja ja ihan omat kortit rautatierakennuksista (linkkejä joka kohdassa), mm. kaksoisvahtitupien yksityiskohdista ja muista detaljeista. Sieltä löysimme tasan tämän kaksoisvahtituvan ovien mallin ja sellaisethan tähän piti saada, tottakai!

Vain täyspuinen ovi tuli kyseeseen, meillä ei edes harkita perusrautakauppojen muovikalvo-päällysteisiä huttu-ovia koska en halua laittaa rahojani sellaiseen. Domus Classican ulko-ovet ovat tulleet tutuksi jo töiden kautta joten sellaiset myös tilattiin. Tämä ei ole siis yhteistyöpostaus vaan hyvät ovet haluttiin niin sellaiset myös tilattiin.


Emme tienneet odottaako kynnysten alla mahdollisesti lahoja hirsiä tai kaikkea muuta superkivaa niin palkkasimme ammattilaisen vaihtamaan ovet. Hirsiberian Ville hoiti homman nopsasti ja tutun taitavasti. Pientä paikkapalaahan totta tosiaan tarvittiin kynnysten alle mutta ei onneksi mitään suurta kuitenkaan.


Tässä vielä pikaräpsy kun ovet olivat hetken rinnakkain, aika hurja ero eikö!


Oviin valitsin värin samoista korjauskortistoista, ihanat vihkoset! Tämän olin tilannut paperisena vielä kun niitä sai, jotta näin värityskarttojen värit oikein. Värityskortissa olevaa, aikakauden ihanaa umbranharmaan koodia en löytänyt enää mistään mutta mielestäni Ottossonin umbranharmaa pellavaöljymaali oli tasan sama sävy, joten sillä mentiin.

Ovet teetettiin karmeineen ja nelipeilisinä peiliovina mutta niin että peilit paneloitiin sen sijaan että niissä olisi perinteinen ovipeili. Tämä malli oli siis tasan vanhan ovimallin mukaan. Ulko-ovi on rakenteeltaan oikeasti kaksi puuovea yhdessä, erittäin jykevä siis ja paksuus ainakin 8 cm, ja välissä on uretaani-eriste. Uretaania en fanita ja sitä ei meillä tule yhtään mihinkään muualle mutta tässä on niin pienestä eristetilasta kyse että se on hyvä valinta, tämän kerran.

Oven sisäpuolella taas on perinteiset puupeilit joiden jako otettiin sisällä olevien väliovien mukaan. 


Painikkeena on Ellen-messinkipainike ja ainoa messinkinen lukkopesä jonka löysimme joka edes jotenkin muistutti lakkaamatonta painiketta, oli harjattu messinkinen lukkopesä, joten sillä mentiin. Ovenpainikkeet patinoituvat siis kauniista ajan kanssa mutta lukkopesät eivät harmi pintakäsittelyn takia muutu miksikään. 


Mutta tämä ei haittaa menoa! Ovet näyttävät kertakaikkiaan upeilta. Eristävät lämpöä ja ääntä ihan eri tavalla kuin hattarat 60-luvun ovet, tuntuma on jykevä ja turvallinen. Nämä sivellinmaalattiin valmiiksi pellavaöljymaalilla joten ei tarvittu kuin asentaa ovet paikalleen. Nämä painaa niin tavattoman paljon että en olisi kyllä halunnut niitä itse maalata. Nimittäin 3 maalikerrosta, kuivumiset ja kaikki kääntelyt, kyllä on paras antaa ammattilaisten hoitaa. 


Ovet ovat nyt olleet käytössä jo yli vuoden ja ei voi kuin hehkuttaa, vuokralaiset ovat tyytyväisiä ja niin mekin. Karmin väliraot tilkittiin tiukkaan sisäpuolelta pellavariveellä, tottakai milläs muullakaan ja vielä olisi työ kesken, hups. Nimittäin sisäpuolella olevat listat jouduttiin poistamaan uusien karmien tieltä mutta kyllä valmista tulee vielä!

Me teetimme ovet talvella kun ei ollut ruuhkaa ja asennus pistettiin kehiin huhtikuussa kun tuntui että kestää olla ovet sepposellaan muutamat tunnit. Eteisessä on siis vielä väliovet mutta ei ihan tosipakkasilla halunnut taloa kylmettää.

Yksi ovi asemallakin on 60-luvun ovi joka tekisi mieli sitten seuraavaksi vaihtaa mutta siihen sitten tovin päästä, ihanaa keskiviikkoa!

We ordered custom made full wooden doors to our guard house from Domus Classica and they are looking so good and working so well that it is a pleasure to even look at them! Linseed oil paint and the model is exactly according to old drawings of this railroad house, nothing like the before-picture of the doors from the 60s. The color is umbra grey from Ottosson färgmakeri.