keskiviikko 12. elokuuta 2009

Remonttia ja tapettia


Vihdoin on päässyt remontti jälleen käyntiin tauon jälkeen, nyt tapahtuu ja toivottavasti vauhdilla. Yläkerran sivuhuoneesta, joka on palvellut kaiketi lasten leikkihuoneena muinoin sekä varastona lähes koko ikänsä, on nyt aikomus tehdä miehen työhuone. Tämä iloisen keltainen hylly on vielä huoneessa odottamassa ideaa minne sitä sijoittaisikaan, oli alkuperäiskalustusta. Huoneeseen oli myös kiikutettu kaikki aseman alakerran varoituskyltit, näistä varmasti on iloa työhuoneen sisustuksessa.




Hieman karulta täällä nyt näyttää, meiltä meni noin viikko töiden ohella saada tämä huone tyhjäksi, entinen vuokralainen jätti tämän huoneen täyteen tavaraa ja me täytimme sitä omilla varastoitavilla. Seinillä on joskus ollut pinkopahvit, näistä on vain osia jäljellä ja ovat huonossa kunnossa. Joten, tähän huoneeseen emme laita nyt uusia pinkopahveja, vaan maalaamme raakalaudat mukavan raikkaaksi.

Toisessa makuuhuoneessa taas paljastuu tapettia, pikkuhiljaa, harmin paikka on ollut nähdä että alla oleva vaaleanpunainen tapetti ei ole pelastettavissa käyttöön, sitä on naulattu, kitattu, maalattu ja vaikka mitä muuta. Ja tuijoteltuamme seiniä lähietäisyydeltä jo pidemmän aikaa, päätimme että tämä on vain liian vaaleanpunainen aiempia suunnitelmia ajatellen. Päällitapetit on silti otettava pois, sillä ne ovat niin huonosti tapetoitu paikalleen.

Eli uuden tapetin valinta on edessä, Tapettitehdas Pihlgren & Ritolan malleissa on kaikki mitä voi kuvitellakin tarvitsevansa. Upeita suomalaisia klassikkomalleja vuosien takaa, hengittäviä paperitapetteja, joiden värit säilyvät uskomattoman pitkään. Näistä valtavista valikoimista löytyy kyllä varmasti joka huoneeseen asemalle sopivaa tapettia. Ihanaa kun näin hyvä valmistaja löytyy vielä näin läheltä.

Makuuhuoneen vaaleanpunainen tapetti löytyi heidän valikoimastaan myös, kiitos Helenalle vinkistä! Tapettitehtaalla osasivat kertoa tapetin päätyneen seinään 70-luvulla. Nyt meistä tuntuu että on aika sopivalle 20-luvun Posliinikukka-mallille, tämä oli kyllä varma valinta heti kun sen näin.

21 kommenttia:

  1. Kivalle kuulpstaa remppasuunnitelmat.Siitä se sit aikanaan valmistuu kun jaksaa vain puurtaa.Ihania on tapetitkin.Toivon että"se oikea"löytyy niiden joukosta.

    Tsemppiä vain remppaan.

    VastaaPoista
  2. Odotettavissa on jännittäviä käänteitä, siis.

    VastaaPoista
  3. Teillä näyttää olevan samaa tapettia tyrkyllä kuin täälläkin. Pahoin pelkään, että isommasta urakastanne huolimatta, ehditte ennen minua valmiiksi:). Mulla ei tarttis kuin tasoittaa lasikuitutapetti piiloon..

    VastaaPoista
  4. Mahtavan huoneen saatte rempata, ei mikään perusneliö... Tapetit ovat tosi kauniita, noita on tullut itsekin ihasteltua vaikkakin vain netin kautta :)

    VastaaPoista
  5. Teillä taitaa noita kivoja huoneita riittää korjattavaksi. :) Nuo varoituskyltit ovat kyllä hauskoja.

    Mulle nuo Ritolan tapetit ovat aika rakkaita, ihan jo siksi, että olen tuolta vanhalta tapettipaikkakunnalta kotoisin ja noita lapsena hyvinkin paljon eri paikoissa katsellut. Toijalassa tosin edelleenkin moni noita vanhojen työtaistelumuistojen takia boikotoi, mut mä olen itse päättänyt, että eiköhän aikaa ole jo sen verran kulunut, että ne jo pysyvät ainakin meidän seinissä. ;)

    Tai pysyvät sitten joskus, kun taas johonkin tapettia ehtii laittaa.

    VastaaPoista
  6. PikkuBertta, kiitoksia, tämä loppuun asti puurtaminen on meillä heikkous, tulee aina jokin toinen idea tai projekti joka sitten vie huomion ja me huidellaan menemään, jos nyt laput silmille ja vain tätä :)

    WeirdRockStar, näinpä, jännitys onkin just siinä että kuinkas saamme valmista ;)

    Outi, Nämä tapettijutut tuppaavat aina venymään, aina se aloitus antaa odottaa. Ovat kyllä ihania tapetteja kaikki, mutta taitaa Posliinikukka malli voittaa, tuo ylin vaalea.

    Pilvitarha, on tosiaan vähän hankalan mallinen, L-mallinen huone, mutta tästä pitäisi tulla hyvä huone miehelle. Tapettitehdas on ehdottomasti suosittelun arvoinen käyntipaikka jos olette suunnalla, pääsee selaamaan myös arkistojen ihanuuksia :)

    VastaaPoista
  7. ihanata varmasti tulloo ;)

    VastaaPoista
  8. Kati, huoneita riittää, pikkuhiljaa etenee niin ei ala hirvittää ;)
    Enpä tiennyt lainkaan boikotoinnista, erikoislaatuista, mallit ovat kyllä niin ihania että en minä voisi mitenkään edes vastustaa :)

    r-o-s-e, tattista, toivotaan että osattaan ja onnistuttaan ;)

    VastaaPoista
  9. Innolla odotellaan jo valmiin huoneen kuvia. Mekin tykkäämme PIhlgren&Ritolan tapeteista ja niitä meillä vain onkin. Viimeisimmät laitettiin seinään itse tehdyllä liisterillä.

    VastaaPoista
  10. Ei tuosta boikotista nuorempi väki Toijalassakaan taida tietää. Tuollahan on siis käytännössä edelleen työtaistelu lopettamatta. Se oli ennen oikeasti iso tehdas ja tuotantokin oli hiukan isommassa mittakaavassa.

    Silloinjoskuskauansitten, kun siellä oli kolme toimivaa tapettitehdasta siis.

    Toisaalta, se työtaistelu on todennäköisesti varmistanut sen, että tuolla ei koskaan ajauduttu vinyylitapettilinjalle eikä uusia mallejakaan suuremmin ole tullut... Säästyivät sitten vanhat telat ja koneet, kun eivät tuolla koskaan "joutuneet vastaamaan nykyajan vaatimuksiin".

    Sarjassamme vähän kaikella taitaa olla tarkoituksensa. ;)

    VastaaPoista
  11. Pitäähän kiirusta tapettiostoksilla. Kävin kurkkaamassa Posliinikukkaa ja jäljellä näyttäisi olevan enää 4 rullaa, ainakin tuota kaunista sini/turkoosi-vaaleaa. Toivottavasti ennätätte apajille! :)

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoista.Ennen asuin Hämeenlinnassa ja muistan tuon rakennuksen. Selailin sivuja innokkaasti ja kas, huomasin sieltä Popper-töitä. Asun nyt Jyväskylässä ja tunnen siskosi!
    Onnea molemmille! RP

    VastaaPoista
  13. Upeita tapetteja! Noista voisi valita seinään minkä tahansa ja kaikki olisivat supermakeita!

    VastaaPoista
  14. Moikka!
    Kyselit niiden veturin lamppujen perään:)
    Yhteen törmäsin myös tuolla länsi naapurissa, mutta 2kpl hienoja oli Perniössä Maurin makasiineilla.
    Ne maurin lamput olivat todella painavia ja hyväkuntoisia. Hinta tais olla 150€/kpl. Ei siis mitään ihan halpoja, mutta hienoja.
    Ystäväni olisi välttämättä halunnut ne itselleen, mutta ainakin toistaiseksi osto jäi hieman korkean hinnan vuoksi tekemättä.
    Hauskaa rempan jatkoa:)

    VastaaPoista
  15. Töitä riittää! Mutta lopputulos on sitten varmaan upea. Innolla odotan että saan nähdä matkan varrelta lisäää kuvia!

    VastaaPoista
  16. Katja, itsetehty liisteri on paras! Hengittää ja niin helppoa tehdä :)

    Kati, enpä tienyt tosiaan mitään, ja vielä 3 tapettitehdasta! Oli siis kuin tarkoitettu, vinyylitapettien myötä sekin tehdas olisi päätynyt muistoksi vain...

    Kalliohanhi, ei hätää, sävyä jota haluamme pitäisi olla ainakin 100 rullaa jäljellä :)

    RP, kiitoksia ja mukava kun jätit kommenttia.

    Missfrida, upeat mallit eivät kyllä lopu kesken tuossa Tapettitehtaassa, ja ihanuus on että arkistoista nostellaan aina välillä uusia pinnalle, kaikki tuntuvat "uutuuksilta" siitä huolimatta :)

    Maikki, moista hintaa arvelinkin, meillä metsästetään aina niitä superlöytöjä, kiitos kuitenkin vinkistä!

    Kamomilla, täytyy pistää kuulumisia heti kun homma nytkähtää eteenpäin :)

    VastaaPoista
  17. Ihana olisi ollut tuo vanha punainen tapetti. Mutta kauniita tapetteja olette laittamassa nytkin. Mie löysin myös mökkini varastosta hyllyn, jota kääntelin ja mietin, kantaisiko sen ensin maalattavaksi ja sitten käyttöön. Ja vanha maitokannu, sekä puiset hevosenlängetkin löytyi. Kunhan vielä keksin, mistä saan tikkaat, kiipeän välikaton päälle ja tutkin, mitä sieltä löytyisi... Ai niin, tuttuja varoituskylttejä näin 15 ensimmäistä elinvuottaan rautatieasemilla asuneelle naiselle. Löytäisittepä vielä olkkariin "Spotta ej på golvet"-kyltin :D

    VastaaPoista
  18. Menee hieman aiheen vierestä, mutta osaisitko pikaneuvoa seuraavassa asiassa? Monet vanhat kirpputoreilla yms. myynnissä olevat (hienot) huonekalut ovat viilupintaisia. Minulle on useampaan otteeseen kerrottu, että sellaisen pinnan korjaaminen (jos lakka lohkeillut, naarmuja yms.) on erittäin hankalaa ja ennen kaikkea kallista teettää; viilu on usein myös aika ohutta. Oletko itse törmännyt samaan ongelmaan? Olisiko sinulla siihen jokin hyvä neuvo? Surettaa, kun en viitsi ostaa kotia täyteen pintaviallisia huonekaluja sen pelossa, että niiden kunnostaminen on mahdotonta (en toki uudennäköistä halua, mutta pientä siistimistä tarvittaessa ja käytettävyyttä).

    VastaaPoista
  19. Työhuoneesta tulee todella hieno, olen siitä täysin varma. Pieni ikkuna on söötti.

    VastaaPoista
  20. Hanni, oo, välikatot ovat hyviä penkomispaikkoja, hienoja aarteita olet löytänyt, varmaan löytyy vielä lisääkin :) Löytyneet kyltit on harmi kaikki vain varoituksia melusta ja lasersäteistä, moinen neuvova teksti oliskin hupaisa :D

    Augusti, viilutetun pinnan kuten myös muiden puuhuonekalujen naarmut on helppo fiksata, puuvahat ja sopivat aineet korjaa ne, Liberon.fi on varmaan hyvä paikka löytää oikeat ainekset tai Rakennusapteekki.fi. Viiluvauriot kuten lohkeilu isolta alueelta vaatii jo koko pinnan uusimisen, joka voi tarvita ammattilaista mutta on itsekin mahdollista tehdä tosin työlästä. Pienemmät puuttuvat viilupalat on helpompi paikata itsekin, suosittelisin kirjaa Kunnosta itse huonekalusi, Jane Fredlund on kirjoittaja ja sieltä löytyy hyvät neuvot pienemmän viiluvaurion korjaamiseen. Jos on huonekalu jossa vaurio on laaja ja mietityttää niin siihen ei toki kannata investoida suuria summia. Työväenopistoilla on hyviä kursseja huonekalun kunnostajille ja kaiuttimia kotona tekevät puuhaavat paljon viilun parissa ja keskustelevat paljon asiasta foorumeilla. Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua!

    Elsa, kiitoksia, toivotaan että ideoista rakentuu hyvä huone. Pienempi ikkuna antaa raiteille ja pitäisi varmaan olla yli kaksimetrinen että tuonne ylttäisi kurkkimaan huvikseen ;)

    VastaaPoista
  21. Minäkin ihastelin kovin tuota vanhaa punaista tapettia.

    Itselläni on ollut kohta neljä vuotta monta rullaa tuota vihreää kirsikkapuuta odottamassa ylähuoneen remppaa makkariksi. Nyt kadun valintaa, vaikka neljä vuotta sitä mietin. Hooh. Seinään se kuitenkin menee kun ostettu on. Ja mies tykkää yhä.

    VastaaPoista