keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Vartiotuvan makuuhuoneen remontti osa 7: Viimeistelyä


No niin, viimein, viimein saatiin vartiotuvan lasten makuuhuone valmiiksi ja tässäpä viimeiset remonttikoosteet! Ja tulevat nyt aivan sekaisessa järjestyksessä mutta siitä viis.

Tämä oli aivan viimeinen vaihe, nimittäin alkuperäisen oviaukon lastulevyn poisto. Tästä ovesta oli aina kuljettu tähän makuuhuoneeseen kunnes joku äärimmäisessä viisaudessa oli päättänyt sulkea sen muutama vuosikymmen takaperin.


Puukkosahalla läpi vaan ja kulkureitti oli jälleen niin kuin kuuluikin. Kyllä tuli tuuletuksia asunnon asukkailta kun huone vihdoin saatiin käyttöön. 


Pssst, muuten, tämän perheen puuhia ja meininkejä pääsee lukemaan ihanaisesta Juli's-blogista että sinne siispä kurkkimaan, vinkki vinkki.


Tässä sama oviaukko mutta olohuone/makuuhuoneen puolelta ja valmiina. Lastenhuoneeseen onkin tähän kuvaan jo ehtinyt huonekaluja saapumaan ja sisustaminen on täydellä tohinalla päällä.

Mieheke ahkeroi tämän oviaukon miljoonan yksityiskohdan kimpussa ja veisteli niin puukuitulevyn siistiksi kuin lastulevyt pois ja sen tuhat naulaa listojen tieltä pois ja samalla minä ahkeroin listojen kanssa. 


Tähänkään oviaukkoon ei ollut alkuperäisiä listoja tallella mutta löysimme Metsänkylän navetalta aivan täsmälleen samaa listamallia monta metriä penkomisen tuloksena jotka eivät maksaneet paljon mitään, kiitos Julia penkomis-avusta! 

Päätin olla kunnostamatta listoja pitkän kaavan kautta ja kalttasin vain irtoavan maalin pois ja hioin vähän tarvittaessa. Kaiken puunatun keskellä on hyvä että jotakin jää patinaiseen asuun.

Karmissa on vielä ronskeja maaliroippeita mutta niiden poistaminen jää ensi kesään.


Ennen toki oviaukon aukaisua huoneessa piti maalata, maalata ja maalata sekä tottakai asentaa sähköt.

Kattoon tuli Uulan puolihimmeää Intoa, sävyn nimi on Kaoliini, omasta mielestä maailman helpoin hengittävä maali. Vanhoihin kattolistoihin tuli pellavaöljymaalia, näyttivät nimittäin niin ruokottomilta kun niistä oli kiskottu sähköjohdot pois. 

Siis täytyy kysyä, mikä idea on ollut kiinnittää sähköjohdot kaikkein kauneimpaan osaan huonetta? Sitä en tule koskaan ymmärtämään, mutta näin täällä asemalla ja vartiotuvassa on muinoin tehty joka huoneessa, kattolistaan kiinni vaan.

Kevyen kalttauksen ja hionnan jälkeen maalasin listat uudelleen. Se tuntui vähän pahalta kun alla oli valtavan paksusti jo maalia mutta ilme siistiytyi ja listoista tuli jälleen upeat.


Sähköt tehtiin tottakai pintavetoina ja ei millään perus MMJ-kaapelilla vaan metallivaippaisilla asennuskaapeleilla. ne taipuvat vanhanajan sähköjohdon tapaan. Posliiniset jakorasiat ovat jo meidän vakiosuosikkeja, Domus Classicalta löytyypi näitä, ihanasti ihan läheltä. 

Valokatkaisimet tulivat tähän huoneeseen vähän erilaiseen tapaan, nimittäin kaukosäätimillä. Itse sähkökatkaisimiin ei kulje sähköjohtoja vaan ne toimivat Nexa-kaukokytkin järjestelmällä. 

Varsin kätevää, voi vaikka pistää vanhemmat kaukosäätimellä valomerkin muksuille että kohta nukkumaan! 

Ajateltiin myös testata tätä ensi kertaa tähän huoneeseen myös turvallisuuden vuoksi, eli vaikka sähkökatkaisimen jotenkin vahingossa onnistuisi hajottamaan, siitä ei ole mahdollista saada sähköiskua koska sähköä siihen ei tule. 

Meillä on sama järjestelmä käytössä jo ulkovaloissa mutta ensi kertaa nyt huoneen valaistuksessa. Ihanaa kun meillä on näin taitava ja kärsivällinen sähkömies.


Tässä vielä muuten ENNEN-kuvaa tuosta ilmastointiräppänästä. Ajattelin kerrata kun tämä oli vähän oma patentti. 

Elikkä, huomasimme lattian noston yhteydessä, että muurin viereen oli tarkoituksella jätetty onkalo eristeeseen josta pönttöuuni sai korvausilmaa talon alta. Sitä ei pitänyt missään nimessä liikaeristää mutta siitä piti tehdä siisti koska onkalo oli hiirten valtaväylä.

Mieheke keksi lyhentää peltisen saunakanavan tähän käyttöön. Se kiinnitettiin paikoilleen asennusnauhalla ja eristettiin ympäriltä. Räppänäksi laitettiin tähtiventtiili, joka sekin löytyy Domus Classicalta ja sitten kanava vielä koteloitiin. Toimiva ja nätti. Kun pönttöuunia lämmitetään, tämä räppänä aukaistaan ja uuni toimii selkeästi paremmin, eikä savuta.

Eli siis, olkaa tarkkana omien projektien kanssa että ei tule myöskään liikaeristettyä lattioita. Tämä räppänä tekee hyvää myös rossipohjalle.



Tässä vielä vessaan vievä oviaukko "uusien" vanhojen listojen kanssa. Ovesta tippui maalit suorastaan itsestään ja sen kunnostus jää vielä ensi kesään. Vaikka kaunis se on minusta näinkin.


Tässä vielä detaljia eri värisistä kauniista listoista. Huoneesta tuli aikamoisen herttainen ja lämpimin huone koko vartiotuvassa. Ennen se oli kylmin. Ja vau mistä sitä lähdettiinkään! Tästä voipi klikata niin pääset aivan alkutekijöihin eli miltä huone näytti ennen, tunnelmat ovat kuin valovuosien päässä toisistaan.

Huoneessa on nyt sitten sisustuksen ideointi täysillä ja kaikenmaailman yhteisprojekteja on meneillään minullakin perheen äidin kanssa, näytän niitä sitä mukaan kun valmistuvat. Ihana kun pääsee olemaan mukana, lasten huonetta ei olekaan tullut vielä sisustettua, ideoita on niin paljon että eivät päähän meinaa mahtua!

Finally, we finished the renovation in the bedroom of the guardhouse and here are the last renovation stages in a mish mash of pictures. There was a lot of painting to do, we used only linenseed oil paints and other paints that allow the structure to breath, in other words only paints that do not contain plastic components.

We used old reclaimed moldings and didn't repaint them, it's good to have some patina when so many parts are restored with paint. Also the electric wiring was made with traditional style cable but with of course modern requirements. The porcelain electric division boxes or what to call them in english can be found at Domus Classica.

If you want to checkout the room's before pictures again, click here. You would not believe it is the same room, it turned out so beautiful! If you want to get to know the family that lives in this apartment, you can find their blog, Juli's, over here.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Villavalaisin ja mukinlämmittimet


Viikonlopulle olisi nyt reilusti idiksiä. Ihan ensiksi tuolta Juju-kirjakerhon puolelta, Verstaan tuunaus-palstalta löytyisi mukinlämmitin-ohjeita x 2, kaikki kierrätyksiä ja toinen vie ehkä sellaisen alle minuutin tehdä, supernopeita. Tästä klik vaan pääsee lukemaan koko palstan. Mallina oli aina yhtä ihana Julia.


Viikonlopun Iltalehden Ilona-liitteessä taas tehdään tänä viikonloppuna huopavalaisin, tuli tuunattua vanha varjostin aivain uusiksi. Ai että mä vaan niin rakastan huopaa, ja tämä huopa on Koskenpään huopatehtaalta.

Muuten tiedossa täällä tänään jälleen remonttia, ihana loppukiri tiedossa, ja täysi draivi päälle, jesh!

Many, many Diy-instructions this weekend, first some recycled mug warmer projects at the Juju-bookclub that you check out over here, click! Sorry, the instructions are in finnish but the pictures tell everything, and there are 2 mug warmer techniques, and one of them takes just under a minute to make, promise.

And another, in this weekend's Ilona-magazine, there are instructions on how to make a beautiful felt lamp.
Have a relaxed Sunday everybody!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

DIY neulepehmoja


Pitkään on ollut jo mielessä tehdä myös muksuille neuleista kierrätyksiä sillä onhan niitä neuleita tullut kierrätettyä jo vaikka mihin, vaikka tällaisiin, klik

Pehmoista tuli aika söpöläisiä, yhtä ihania olivat pikku mallit mukana kuvauksissa, tässäkin koitetaan että voiko pehmojen taakse piilottaa itsensä kokonaan. Näyttäis onnistuvan aika hyvin! 

Nämäkin olivat ennen liivi, pipo, neuletakki, vielä kerran liivi ja pusero. Paljon parempia näin tyynyinä, 
nyt ne saavat haleja päivittäin.


Ohjeet ja vinkit sekä lisää kuvia näiden tekemiseen löytyy nyt vielä tämän päivän, eikun siis vielä loppiaisenkin, tuolta viikonlopun Iltalehden mukana tulevasta Ilona-liitteestä, eli eikun kierrättämään.

I've done knit recycling several times but this was the first time the are just for kids. DIY knit softies, which do not need knitting, these are faster. Instructions are in this weekend's Ilona-magazine!

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vartiotuvan makuuhuoneen remontti osa 6: Panelointi ja maalausta

Kiinteä kaappi ennen

No niin, täällä viimein sillä kiire vei taas ja se huominen vähän venähti mutta ei kai se mitään, nimittäin nyt sitä remonttiraporttia riittää.

Minun piti kertoa että mitä me niille makuuhuoneen seinille keksittiin! 
No, tästä kaapista se ajatus sitten lähti.

Kiinteä kaappi joka päätettiin jättää huoneeseen näytti tältä ennen, pinkopahvin alta paljastui mukava raollinen suora panelointi, jota päätettiin jatkaa muutamalle muullekin seinälle. 

Emme halunneet tapella puukuitulevyn päälle tapetoinnin kanssa, joka repeilee aina vuodenaikojen mukaan, ainakin näin meillä aina. Emme halunneet pinkopahvitellakaan seiniä, fiilis kaipasi jotakin kulutuksen kestävää. 

Tässä kaapin seinä on saanut jo ensimmäisen pellavaöljymaali-kerroksen.

Täsmälleen samanlevyinen paneeli löytyi edullisesti ja nopeasti paikalliselta sahalta Ara-Puulta, paneelin väliin jää automaattisesti 3 mm väli, nyt en muista laisinkaan miksi tuota profiilia sanotaan. Leveyskin oli täsmälleen sama kuin kaapin paneelissa, hauska sattuma.

 Ongelma oli vain tämä:
Huoneessa oli kerrankin alkuperäiset listat paikoillaan ja niihin ei aiottu koskea. Eli miten paneeli asettuisi listoja vasten kauniisti?

Mieheke keksi soveltaa aiemmin teetettyä listamateriaalia tähän tarpeeseen. Kokeilua, sirkkelöintiä ja kattolistaa vasten tuli loistava lista joka piilottaa paneelin pään ja on kattolistan reunan peilikuva, siro kuin mikä.
Aika loistava eikö?

Tässä valmista seinää ja uusi tuuletusräppänä joka löytyi kadonneen tilalle Metsänkylän navetalta.

Kahteen seinään halusin täydellisen värisävyn mintunvihreää

Tein värin hiukka erikoisella tavalla mutta kun olin varma että se onnistuu.

Sävytin siis kaupassa Uulan 3 litran puulattiamaalin Helmi-värisävyyn ja lisäsin siihen Ottosonsin köpenhamnsgrön lys-väriä kunnes tulos oli juuri täydellinen.

Halusin väristä taatusti mattapintaisen, vähän edullisemman, kuitenkin pellavaöljymaalin ja sävyn tiesin onnistuvan Ottosonsin avulla. Väriä tarvitsin yhteensä maaliin vain ehkä yhteensä sellaiset 4-5 teelusikallista.
Helmi-sävy teki maalista jo ihanasti sammutetun sävyisen.


Vielä tarvitaan vähän väriä mutta sävystä tuli aivan mahtava.

Ulkoseinässä on alla puukuitulevy joka oli loistavassa kunnossa. Ikkunalistoiksi käytettiin taas tätä samaa kattolistaksi teetettyä listaa jota ei tässä huoneessa tarvittu oikealle paikalleen koska ne kattolistat olivat jo siellä.
Metsästämme sitten toinen kerta sopivaa mallia oikeiksi ikkunalistoiksi.


Mutta siis vielä tämän huoneen katosta. Se on ollut yksi murheen kryyni alusta alkaen. 

Maali rapisi siitä alas yhdeltä alueelta ullakolla tapahtuneen katon jiirin vuodon takia ja päätettiin sitten poistaa siitä maalit kokonaan. Aiemmin olin vain kaltannut kolmesta huoneesta maalit joka sekin on yksi infernaalinen työvaihe mutta niin oli tämäkin.

Speadheater eli infrapunamaalinpoistin on ollut meillä niin ahkerassa käytössä jo näinä vuosina että se on tienannut itsensä monenkertaisesti takaisin. Niin se oli käytössä nytkin ja vähään aikaan en halua nähdä koko vempainta.
Onneksi sain vartiotuvan loputtoman energiseltä asukkaalta tässä työapua sillä hermo ja hartiat olivat niin koetuksella.

Täten lupaan ja vannon, että jos katosta vain vähän hilseilee maali, ei se haittaa pätkääkään, mitä pienistä, ei pidä tavoitella täydellisyyttä. En poista enää maaleja ellei ole aivan välttämätöntä.


Yksi hirsiseinä jätettiin huoneesta paljaaksi, se on sisäseinä ja oli haisevien pinkopahvien alta mielenkiintoisen tumma ja monivärinen. Teoriamme on että talo on rakennettu kierrätyshirsistä ja siksi seinä on näin erikoisen värinen. 

Mehän emme jätä missään päin ulkoseiniä hirrelle myöskään, se olisi lämmön eristyksen kannalta erittäin huono idea, vain sisäseiniä.

Tumma seinä oli vain yksi valosyöppö huoneessa ja näytti imevän kaiken sisäänsä. Joten päätettiin maalata se vaaleaksi. Liimamaalia ajattelin ensin siihen sekoitella itse mutta kun en tiennyt miten se reagoi seinässä olevaan vanhaan liitu- tai liimamaaliin, valitsin Uulan hengittävän Into-maalin, jota on aina ollut niin ilo maalata ja niinhän se oli tälläkin kertaa. Värisävy on Kaoliini.


Näin se huone vain alkaa muodostumaan, vielä katon maalaus, sähköt ja monta pientä yksityiskohtaa. näytän vielä lopputuloksen kun saadaan kaikki viimeisetkin osaset kohdalleen. Ja huikeata sisustusta varmasti tiedossa, olen saanut luvan auttaa kokonaisuudessa nimittäin tästä tulee meidän vartiotuvan asukkaiden lasten huone. Ideoita on miljoona ja yksitoista!

Tässä malliesimerkki miten kaikki vanhan talon kanssa on yhtä sovittelua. Käytämme vanhoja lattialistoja jotka saimme toisesta huoneesta ullakolta. Listat ovat paloja, huoneen seinät vaativat erikoisratkaisupaloja mutta aina se hieno ratkaisu on löytynyt kun vähän sovitellaan. 

Tässäkin muurin ja hirsiseinän yhtymäkohta, pystylista piilottaa muurin ja seinän yhtymän ja on sirkkelillä lovettu sisältä istumaan täydellisesti paikoilleen.


Pönttöuuni maalattiin valkoisekti Uulan ovi- ja ikkunamaalilla ja luukun maalasin erittäin vastahakoisesti lämmönkestävällä maalilla. Jouduin maalaamaan maalin hyvin pienissä erissä luukkuun ja hieromaan sen kankaalla mataksi, jotta lopputulos ei olisi ollut kuin jotain kimaltelevaa suoraan Europe housesta.

 Jos kukaan osaa vinkata mistä saa aitoa niin kutsuttua silakkamaalia niin kertokaa ihmeessä. Sitä kovasti tarvittaisiin. Kyllä siitä pönttöuunista nyt kuitenkin tuli varsin namu, ihana katsella.

Palataan vielä yksityiskohtien kanssa, nyt lähden taas maalaamaan, Hyvää uuden vuoden alkua kaikille!

More pictures on our renovation in the guardhouse's bedroom. Natural linen seed oil paints and paneling. The room and the self-mixed minty green colour together are so great!